Biologian ja epistemologian vastavuoroisuus Bergsonin filosofiassa

Kirjoittajat

  • Lauri Myllymaa Jyväskylän yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.51809/te.112634

Avainsanat:

Henri Bergson, filosofia, biologia, epistemologia, metafysiikka, älykkyys, vaisto

Abstrakti

Elämä on nähty merkittävänä aiheena Bergsonin filosofiassa. Elämän filosofinen merkitys Bergsonilla ilmenee selvästi hänen pääteoksessaan L’évolution créatrice (Luova evoluutio, 1907), jossa hän keskittyy inhimillisten tietokykyjen evolutiivisen alkuperän rekonstruointiin ja tieto-opillisiin seurauksiin. Bergsonin mukaan biologia tarjoaa filosofialle tietokykyjen kehitysteoreettisen näkökulman, ja filosofia metafysiikkana täsmentää biologialle sopivaa epistemologiaa. Tässä artikkelissa esittelen Bergsonin filosofisen teorian biologian ja epistemologian vastavuoroisesta suhteesta. Aloitan epistemologian, tieteen ja metafysiikan välisen suhteen selventämisellä Bergsonin teoriassa. Sen jälkeen esittelen, kuinka Bergson näkee tietokykyjen kehittymisen olennaisena osana eläinten yleistä kehityshistoriaa. Analysoimalla eläinkunnan kognitiivisten kykyjen kahta taipumusta, älykkyyttä (intelligence) ja vaistoa (instinct), Bergson kehittää näkemyksen metafysiikasta, jonka avulla on mahdollista selvittää epistemologian ja biologian keskinäistä riippuvuutta ja vastavuoroisuutta. Lopuksi valaisen tätä vastavuoroisuutta Bergsonin analyysilla käsitteellisen tiedon muodostumisesta.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2021-12-07

Viittaaminen

Myllymaa, L. (2021). Biologian ja epistemologian vastavuoroisuus Bergsonin filosofiassa. Tiede & Edistys, 46(3), 162–176. https://doi.org/10.51809/te.112634

Numero

Osasto

Vertaisarvioidut artikkelit