Tiede & edistys

Kuka kustannustoimittaja? Tiedejulkaisemisen rakenteista ja toimijoista

2024-02-15T11:35:52+02:00

Toimittamisen ja kustantamisen roolia tieteellisessä julkaisemisessa voi lähestyä (ja usein lähestytään) kysymyksenä julkaisupäätöksistä ja kurinpidosta. Tällaisia päätösvallan käyttämisen prosesseja voi suhteellisen helposti jäljittää ja kyseenalaistaa, ja niistä jää myös dokumentteja. Tieteellisessä toimittamisessa ei ole kuitenkaan kyse vain päätöksistä ja julkaisukynnyksen säätelystä. Pikemminkin porttien vartiointi on vain pieni osa siitä työstä, mitä esimerkiksi tieteellisen lehden toimituskunnassa tehdään. Mitä siis tapahtuu sillä hankalammin jäljitettävällä alueella, jossa tehdään tekstityötä sen moninaisissa merkityksissä, ja jossa julkaisujen toimittaminen ja vertaisarviointi leikkaavat? Onko toimitustyö vain tutkimuksen tulosten saattamista julkaisukuntoon – vai onko tekstityön prosessi kaikkine osallistujineen itse asiassa juuri se kohta, jossa tutkimus tapahtuu?

Teokseton teos

2023-10-05T15:17:07+03:00

Artikkelissa kysyn, mitä teoksen käsite merkitsee filosofi Jacques Derridalle ja miksi teos kaipaa hänen mielestään dekonstruktiota. Teoksen kriittinen tarkastelu kiteytyy Derridan filosofiassa käsitteeseen désœuvrement, joka on käännettävissä ”toimettomuudeksi” ja ”teoksettomuudeksi” ja viittaa teoksen olemuksen ja identiteetin murtumiseen. Tarkastelen, mitä seuraa taiteen (esteettisen) ajattelun kannalta, jos ”teos” oletetaan rajoiltaan liukuvaksi, olosuhteista riippuvaksi käsitteeksi ja ymmärretään osaksi kirjoitusta eli kulttuurin merkitysrakenteita. Esitän, että dekonstruktionistisella käsityksellä teoksen sirpaloitumisesta on filosofisten ulottuvuuksien lisäksi merkitystä myös nykytaiteen käytännöille, joissa pyrkimys yhtenäiseen teoksen käsitteeseen on jo pitkään joutunut kyseenalaistetuksi.

Tutkimuksen ja muovailun kohteena kirja

2024-02-15T11:41:47+02:00

Antti Nylén on helsinkiläinen kirjailija, suomentaja, kirjantekijä ja pienkustantaja.

"Muutaman vuoden ajan olen tutkiskellut ja muovaillut kirjan hahmoa julkaisuprojektissani, jonka nimi on Bokeh. Bokeh ei ihan ole ’pienkustantamo’. Sen juuret ovat viime vuosikymmenellä alkaneessa taiteilijakirja- ja kirjansidontaharrastuksessani. Harrastuksen peruja on jääräpäinen halu tehdä kirjasta itse, käsityönä, niin suuri osa kuin mahdollista."

Monikriisissä media kalibroi kansalaisen kriisitietoisuutta ja riskinottohalukkuutta

2024-01-10T15:25:44+02:00

Monikriisissä riski, kriisi tai hätätila muuttuu olemisen oletusasetukseksi, ja media toimii – tärkeää kyllä – kansalaisen ja riskin välisenä kosketuspintana. Kuvat päässämme ovat yhä useammin erilaisia hätätila- ja katastrofiskenaarioita, joille altistumme mediasisältöjen kautta. Monikriisiä elävän kansalaisen päivät täyttyvät alati päivittyvien mediasyötteiden selailusta. Syötteiden välittämät uutiset ovat usein huonoja ja vaativat kansalaista pohtimaan omaa riskinsietotasoaan: pitäisikö vaihtaa sähkösopimus pörssisähköksi vai puoltaako päivän markkinahinta kiinteän sopimuksen solmimista? Entä uskallanko lähteä ulos tai ravintolaan hengittämään viruspartikkelien täyttämää ilmaa?

Yhteiskuntateorian tehtävä – Emansipaatiot ja kuvittelun lupaus

2023-06-18T22:46:27+03:00

Kysymys yhteiskuntateorian roolista, olemuksesta, nykytilasta ja tulevaisuudesta on herättänyt keskustelua Tiede & edistys -lehdessä. Lähden tässä omassa puheenvuorossani liikkeelle siitä havainnosta, että keskustelua vaivaava ja liikuttava tekijä vaikuttaa olevan kysymys yhteiskuntateorian ja yhteiskunnallisen todellisuuden välisestä suhteesta: miten yhteiskunnallisen todellisuuden moninaisuus on läsnä yhteiskuntateoriassa ja kuinka lähelle nykyhetkeä ja elämismaailmoja teoria on ajallisesti ja paikallisesti tuotava? Toinen puheenvuoroni lähtökohta on se, että yhteiskunnallinen teoretisointi on usein ollut osallisena erilaisten ongelmallisten, rajoittavien tai jopa imperialististen näkökulmien yleistämisessä ja vakiinnuttamisessa. Tieteen nimissä on esimerkiksi konstruoitu essentialisoivia teorioita ei-länsimaisista yhteiskunnista primitiivisinä ja historiattomina (ks. esim. Mudimbe 2022), ja länsimaisen elämänmuodon on annettu toimia sekä teoreettisen yleistämisen että historiallisen ”kehityksen” mittatikkuna.

Tieteellinen elämä

2024-02-15T11:45:24+02:00

Suomalainen Tiedeakatemia julkaisi viime vuoden lopussa teoksen, jonka tarkoituksena on tarjota tutkijoille apua toimimiseen tieteen ja tutkimuksen kentällä. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen avaimet: Tutkijan käsikirja (kirjoittajina Tommi Kärkkäinen ja Linda Lammensalo) on julkaisijan tietojen mukaan osa Tiedeakatemian toimintaa, jonka “tavoitteena on edistää tietopohjaista päätöksentekoa”, ja se on toteutettu Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittaman Ilmiökartta-hankkeen puitteissa. Ilmiökartta on puolestaan “menetelmä tiedollisten kokonaiskuvien luomiseksi ja luotettavien ja käyttäjien tarpeisiin vastaavien tietosynteesien toteuttamiseksi”. Se on Sofin (Science Advice Initiative of Finland) tekosia eli tulos Suomen neljän tiedeakatemian yhteisestä niin sanotun “tiedeneuvonnan” kehittämishankkeesta, joka toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella vuosina 2019–2021.

Objektiivisuuden monet merkitykset

2023-12-09T13:32:47+02:00

Objektiivisuutta pidetään yhtenä tieteen keskeisistä hyveistä ja ideaaleista. Mutta mitä objektiivisuus oikeastaan on? Miten tieteen objektiivisuus voidaan turvata? Tai onko objektiivisuuden saavuttaminen edes mahdollista? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan Stephen Johnin vastasuomennettu teos Objektiivisuus tieteessä.