https://tiedejaedistys.journal.fi/issue/feed 2023-11-22T11:08:00+02:00 Toimitus tiedejaedistys@tutkijaliitto.fi Open Journal Systems <div id="customblock-esittely" class="pkp_block block_custom"> <div class="content"> <p><em>Tiede &amp; edistys</em> on vuonna 1976 perustettu monitieteinen aikakauslehti. Julkaisemme tutkimusta erityisesti yhteiskuntatieteellisiltä ja humanistisilta aloilta ja käymme aktiivisesti yhteiskunnallista ja tutkimuspoliittista keskustelua. <em>Tiede &amp; edistys</em> ilmestyy sekä painettuna lehtenä että avoimesti verkossa.</p> </div> </div> https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/131034 2023-06-14T11:18:08+03:00 Mikko J. Poutanen Henri Koskinen Hanna Ylöstalo Taru Lepistö

<p>Tarkastelemme tässä puheenvuorossa yliopistovertailuja eli -rankingeja ja sitä, miten ne näkyvät suomalaisissa tiedejulkaisuissa. Korkeakoulutuksen rooli on keskeinen jälkiteollisten tietotalouksien kansainvälisessä kilpailussa: tiedontuotanto muuttuu keskeiseksi kansataloudelliseksi kysymykseksi. Suomalaisiltakin yliopistoilta edellytetään tuloksellisuutta ja tilivelvollisuutta julkisen rahoituksen vastuullisesta käytöstä. Tämän mittariksi soveltuvat esimerkiksi yliopistovertailut, jotka arvioivat yliopistojen suoriutumista suhteutettuna kansainvälisiin kilpailijoihinsa. Koska vertailuilla on episteemistä valtaa korkeakoulukentässä laadun arvioinnissa, myös suomalaisissa yliopistoissa keskustellaan vertailujen ja ranking-listojen vaikutuksista. Tässä puheenvuorossa luomme katseen yliopistovertailuihin kohdistuvaan kritiikkiin sekä tarkastelemme, miten vertailut ilmenevät suomenkielisessä tutkimuskirjallisuudessa.</p>

2023-11-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Mikko J. Poutanen, Henri Koskinen, Hanna Ylöstalo, Taru Lepistö https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/138449 2023-11-03T14:12:48+02:00 Jaakko Karhunen

<p>Saastamoisen säätiö ja Taideyliopiston Kuvataideakatemia kutsuivat filosofi Emanuele Coccian pitämään keynote-luennon osana Kuvataiteen kansainväliset verkostot -hankettaan elokuussa 2023. Coccia opettaa Pariisin École des hautes études en sciences sociales (EHESS) -yliopistossa sekä École Duperré -taideyliopistossa. Hän on julkaissut neljä kirjaa, joista on suomennettu Kasvien elämä (Tutkijaliitto 2020).</p> <p>Coccian luento pidettiin Helsingissä 20.9. ja tässä julkaistava haastattelu tehtiin edellisenä päivänä. Keskusteluun osallistui Coccian lisäksi ympäristöestetiikan tutkija Sanna Lehtinen. Haastattelijana toimi Jaakko Karhunen.</p>

2023-11-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Jaakko Karhunen https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/125941 2023-01-11T12:09:11+02:00 Inna Perheentupa Suvi Salmenniemi Pilvi Porkola

<p>Tässä artikkelissa tarkastellaan arkipäivän utopioita ja niiden materiaalisia järjestyksiä. Arkipäivän utopioilla viitataan yhteisöihin, joissa eletään todeksi vaihtoehtoisia ja kestävämpiä elämänmuotoja. Artikkeli tutkii tällaisia yhteisöjä etnografisesti kahden tapausesimerkin, Mustarinda ry:n ja Oranssi ry:n, kautta.</p> <p>Artikkeli osoittaa, että arkipäivän utopioille ominainen vaihtoehtoiseen tulevaisuuteen kurottautuminen on vahvasti materian, erityisesti talojen, muovaamaa. Talot mahdollistavat utooppisten yhteisöjen toisin olemisen, tekemisen ja ajattelemisen. Lisäksi ne ottavat avainroolin arkipäivän utopioiden jatkuvuuden takaamisessa. Artikkeli havainnollistaa lisäksi tapaa, jolla ihmiset ja talo yhteistoimijuudessa toteuttavat prefiguratiivista politiikkaa. Näin se kontribuoi arkipäivän utopioiden tutkimukseen uusmaterialistisesta näkökulmasta.</p> <p>Artikkeli pohjaa vuosina 2000-2022 tuotettuun aineistoon, joka koostuu 20 haastattelusta ja osallistuvasta havainnoinnista.</p>

2023-11-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Inna Perheentupa, Suvi Salmenniemi, Pilvi Porkola https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/138457 2023-11-03T14:33:10+02:00

<p>Ranskan yliopistoelämässä ja julkisessa keskustelussa on muutaman vuoden ajan käyty kiivasta tiedepoliittista keskustelua siitä, miten päivänpolitiikka vaikuttaa, sekä tarkoituksella että huomaamattaan, tieteen rakenteisiin ja sen tekemiseen. Ranskassa tällaisella keskustelulla on pitkät perinteet ja se on niin sanotusti “arkipäivää”, mutta kuluneiden kolmen vuoden ajan kiistat ovat olleet teemoiltaan uusia. Martta Heikkilän “Ranskan yhtenäisyyden dekonstruktio: Tiede, politiikka ja moniarvoinen todellisuus” (Tiede &amp; edistys 1-2/2022) selvitti tapahtumien kulkua perusteellisesti, mutta lyhyesti sanottuna kiista sai alkunsa siitä, kun lokakuussa 2020 tuolloinen Ranskan opetusministeri Jean-Michel Blanquer esitti julkisessa puheessaan, että Ranskan yliopistoihin on levinnyt ”muualta tullut” eli yhdysvaltalaista alkuperää olevaa ideologia, joka hänen mukaansa uhkasi Ranskan tasavaltalaista yhteiskuntaa.</p>

2023-11-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Ari Korhonen; Katariina Mäkinen https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/138446 2023-11-03T14:09:04+02:00 Tytti Arola

<p>Tytti Arola on säveltäjä ja äänitaiteilija, jota kiinnostaa arjen tuominen konserttitiloihin, moniaististen sävellysten tekeminen sekä tilallisen äänen kanssa työskentely. Teoksissaan Arola hyödyntää usein elektroniikkaa. Viime aikoina hän on innostunut soittamisen kehollisuuden tutkimisesta sekä soitinrakennuksesta.</p>

2023-11-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Tytti Arola https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/137912 2023-10-12T18:08:44+03:00 Timo Kaitaro

<p>Kirjoituksessa tarkastellaan André Bretonin Nadja-teosta kuvittavien valokuvien funtioita sekä niiden suhdetta teoksen tekstiin ja sen kuvaamiiin tapahtumiin. Teoksen kuvat eivät vain kuvita tekstiä, vaan kyse on surrealistisille julkaisuille tyypillisestä komplementaarisesta suhteesta tekstin ja kuvan välillä.</p>

2023-11-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Timo Kaitaro https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/136525 2023-09-12T13:51:24+03:00 Eeva Jokinen

<p>Paul B. Preciado: Testonisti. Farmakopornografisia tunnustuksia. Helsinki: Tutkijaliitto. 342 s.</p> <p>Testonisti alkaa kuvauksella siitä, että se ei ole autofiktiota, vaan ”BP:n ruumiiseen ja affekteihin keskittyvä ja vapaaehtoiseen myrkytykseen perustuva synteettisen testosteronin käyttöprotokolla”. Kirja kuvaa, kuinka B. Preciado alkoi käyttää testosteronia kapinaksi, queer-ystävänsä muistoksi ja biokapitalismin autoteoreettiseksi analysoimiseksi. Se ilmestyi espanjaksi vuonna 2008 ja samana vuonna kirjailijan itsensä kääntämänä englanniksi.</p>

2023-11-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Eeva Jokinen https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/137481 2023-09-29T13:08:37+03:00 Päiviö Maurice Omwami

<p>Achille Mbembe: Mustan järjen kritiikki (Critique de la raison nègre, 2013). Suomentanut Eetu Viren. Tutkijaliitto, Helsinki 2023. 253 s.</p> <p>Kun puhumme rodusta, mistä oikeastaan puhumme? Sosiaalisesta konstruktiosta? Toki. Identiteeteistä? Niistäkin. Menneen ajan reliikistä? Toivottavaa, muttei totta. Juuri suomennettu Achille Mbemben Mustan järjen kritiikki (2023) on viime vuosikymmenen poliittisen filosofian merkittävimpiä monografioita. Teoksen keskeinen tavoite on osoittaa, kuinka moderni eurooppalainen maailmankuva sekä kapitalistinen järjestelmä ovat rakentuneet rodun ja eritoten Mustan käsitteiden varaan. Mbemben esittämä rodun genealogia asettaa lukijan pohtimaan heti kirjan alussa, mitä on ”musta järki”, minkä vuoksi se on luotu ja kuinka sanat musta ja Afrikka kuvastavat edelleen sitä epäinhimillistä toiseutta, jonka kanssa on vaarallista joutua kosketuksiin.</p> <p> </p>

2023-11-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Päiviö Maurice Omwami https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/138452 2023-11-03T14:24:08+02:00 Ari Korhonen Katariina Mäkinen

<p>Kysymys siitä, miten tieteestä ja tutkimuksesta viestitään, on saanut viime vuosina yhä suuremman painon. Tiedeviestinnän merkitys kytkeytyy laajempaan keskusteluun tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Sekä tiedeinstituutioiden että rahoittajien tuottama paine ohjaa tutkijoita ja muita tieteen toimijoita keskittymään siihen, miten tieto tutkimuksesta saavuttaisi akateemista yhteisöä laajemman yleisön. Pohdimme tässä tiedeviestintää ja laajemmin kysymystä tutkimuksen vaikuttavuudesta siitä näkökulmasta, millaisena tiedejulkisuuden, tiedejulkaisemisen ja tiedeviestinnän kenttä ja mahdollisuudet näyttäytyvät tieteellisen julkaisun ja sen toiminnan näkökulmasta. Millaiset kysymykset näyttäytyvät merkityksellisinä, millaisia toimijuuden mahdollisuuksia tiedeviestinnän kentällä on ja millaisista lähtökohdista viestintää tulisi tehdä?</p>

2023-11-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Ari Korhonen, Katariina Mäkinen