https://tiedejaedistys.journal.fi/issue/feed 2025-01-15T16:19:59+02:00 Toimitus tiedejaedistys@tutkijaliitto.fi Open Journal Systems <div id="customblock-esittely" class="pkp_block block_custom"> <div class="content"> <p><em>Tiede &amp; edistys</em> on vuonna 1976 perustettu monitieteinen aikakauslehti. Julkaisemme tutkimusta erityisesti yhteiskuntatieteellisiltä ja humanistisilta aloilta ja käymme aktiivisesti yhteiskunnallista ja tutkimuspoliittista keskustelua. <em>Tiede &amp; edistys</em> ilmestyy sekä painettuna lehtenä että avoimesti verkossa.</p> </div> </div> https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/146936 2024-07-10T19:39:42+03:00 Juho Aalto

<p>Pohdin tässä esseessä seuraavia kysymyksiä: Onko liberaali länsimaalainen oikeussubjekti ollut jo alun alkaen ontologisessa kriisissä? Millainen vaikutus feministisellä oikeustieteellä on ollut subjektin kriisiytymisessä? Miten ontologista kriisiä voitaisiin ymmärtää uusmaterialistisen ajattelun avulla? </p>

2025-01-15T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2025 Juho Aalto https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/152038 2024-11-08T12:12:19+02:00 Anne Alvesalo-Kuusi Marjaana Sjölund

<p>Eduskunnassa käsitellään joka vuosi satoja hallituksen esityksiä lainsäädännöksi. Jokaisen hallituksen esityksen lainvalmistelun aikana syntyy runsaasti julkista asiakirja-aineistoa, kuten arviomuistioita, selvityksiä ja hallituksen esityksen eri vaiheissa olevia luonnosversioita sekä lausuntopyyntöjä, lausuntoja ja niiden yhteenvetoja. Lainsäätämisen yhteydessä, eli sen jälkeen, kun hallitus on antanut esityksen eduskunnalle, syntyy myös viljalti kiinnostavaa aineistoa, esimerkiksi valiokuntien mietintöjä ja niissä kuultujen asiantuntijoiden lausuntoja. Näihin asiakirjoihin on dokumentoitu keskeinen yhteiskunnallinen vallankäytön muoto, lakien säätäminen. Kaikkiaan lainvalmisteluasiakirjoja on huomattava määrä: yhteen lakihankkeeseen liittyy tyypillisesti kymmeniä tai satoja asiakirjoja, ja esimerkiksi viime hallituskaudella annettiin lähes tuhat hallituksen esitystä. Tätä kirjoittaessa, kesällä 2024, on Orpon hallituskautena annettu 179 hallituksen esitystä.</p> <p>Lainvalmisteluaineistot ovat harmillisen alikäytettyjä, vaikka ne tarjoavat lukemattomia tutkimusmahdollisuuksia eri tieteenaloille. Toisenlaiset lähestymistavat mahdollistavat oikeutta kriittisesti tarkastelevia näkökulmia, joissa ei olla sidottuja lainopin sisäiseen näkökulmaan ja oikeuden koherenssin ylläpitämiseen. Todettakoon tässä yhteydessä, että kriittisiä, oikeuden koherenssin kyseenalaistavia lähestymistapoja oikeuteen löytyy toki runsaasti oikeustieteessä, koska kaikki oikeustieteilijät eivät tutki oikeutta vain yllä kuvatulla tavalla perinteisen lainopin sisäiseen näkökulmaan rajautuen. Mutta myös monien muiden tieteenalojen tutkijat, esimerkiksi sosiologit, politologit ja lingvistit, voisivat hyödyntää lainvalmistelutekstejä enemmän. Lainvalmisteluasiakirjat mahdollistavat mielenkiintoisia tutkimusasetelmia, koska ne tarjoavat näköalapaikan poliittisiin, taloudellisiin, yhteiskunnallisiin, oikeudellisiin ja kielellisiin kamppailuihin.</p>

2025-01-15T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2025 Anne Alvesalo-Kuusi, Marjaana Sjölund https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/152124 2024-11-13T20:23:40+02:00 Mikko Immanen

<p><em>Minima Moralia: Ajatuksia särjetystä elämästä</em> (1951) on Frankfurtin koulukunnan keskeisen ajattelijan, Theodor W. Adornon (1903–1969) henkilökohtaisin teos. Se koostuu aforistisista, osin omaelämäkerrallisista lyhytesseistä, jotka lähtevät liikkeelle maanpakoon ajetun juutalaisintellektuellin kokemuksista ja laajenevat psykologisiksi, sosiologisiksi ja filosofisiksi pohdinnoiksi läntisen maailman tilasta toisen maailmansodan aikana. Vuosina 1944–1947 Kaliforniassa kirjoitettu teos käsittelee lukuisia, varsin yllättäviäkin ilmiöitä (leluista lastenlauluihin ja okkultismista autoihin). Sen punaisena lankana on kuitenkin huoli kansallissosialismin mahdollistaneiden yhteiskunnallisten syvärakenteiden olemassaolosta myös Hitlerin kaatumisen jälkeen.</p>

2025-01-15T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2025 Mikko Immanen https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/152117 2024-11-13T15:13:38+02:00 Irmeli Hautamäki

<p>Minima Moralia koostuu lyhyistä esseistä ja aforismeista, fragmenteista, joiden esitystapa on niin tiivistä, että yhden fragmentin lukemiseen ja sulatteluun voi kulua runsaasti aikaa. Aikana, joka vaatii kaiken tiedon nopeaa ja helppoa kommunikoitavuutta, Adornon tyyli voi ärsyttää. Seuraavassa en puhu Minima Moralian tunnusomaisesta melankoliasta, jonka syitä ei ole vaikea käsittää yleisellä eikä yksityisellä tasolla. Kirja on syntynyt Yhdysvalloissa Kaliforniassa, minne Adorno pakeni toisen maailmansodan aikana kansallissosialistien vainoa. Keskityn sen sijaan Adornon kirjoittamisen tyyliin, esseistiseen ja dialektiseen esitystapaan.</p>

2025-01-15T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2025 Irmeli Hautamäki https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/152100 2024-11-12T14:07:59+02:00 Sauli Havu

<p>On tunnettua, että Theodor W. Adornon suhde marxilaisuuteen oli ristiriitainen. Tarkastelen kolmea ulottuvuutta Adornon tuotannossa, joissa Marxin vaikutus on erityisen selvä: itseriittoisen filosofian kritiikkiä, Adornon omien filosofisten käsitteiden ja kapitalistisen yhteiskuntarakenteen yhteyttä sekä Adornon kriittistä käsitystä totaliteetista. </p>

2025-01-15T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2025 Sauli Havu https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/152226 2024-11-19T12:31:02+02:00 Taneli Viitahuhta

<p>Philipp Felsch kuvaa kirjassaan <em>Summer of Theory: History of a Rebellion 1960–1990</em> (2022), kuinka vastaansanomattomalla tavalla <em>Minima Moralia</em> vaikutti 1950-luvun lopulla täysi-ikäistyneihin, lapsuutensa natsismin ja pommitusten varjossa eläneisiin saksalaisiin, joilla oli intellektuaalisia taipumuksia. Felschin kirja piirtää esiin <em>Minima Moralian</em>, joka oli sukupolvensa <em>vade mecum</em>: se kulki takintaskussa ja sitä luettiin junassa ja jopa kävellessä, yleislääke, jota kuului ottaa pieninä annoksina kaikissa tilanteissa. Se toimi myös merkkinä kuulumisesta tarkemmin määrittelemättömään toisinajattelijoiden yhteisöön. Länsi-Saksan julkisen keskustelun tunkkaisessa ilmastossa Adorno oli erottuva hahmo. Hän pakotti filosofisen ajattelun tasolle, jolle edelleen hyvin autoritäärisessä ja vain näennäisesti välinsä lähihistorian kanssa selvittäneessä yhteiskunnassa harva uskaltautui.</p> <p>Mitä aikamme kulttuurivihamielisyys tarkoittaa Adornolle?</p>

2025-01-15T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2025 Taneli Viitahuhta https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/152101 2024-11-12T14:53:41+02:00 Juho Rekola

<p>Theodor W. Adornon (1903–1969) ajattelua leimaa mitä pienimpien yksityiskohtien ja laajempien historiallisten ja yhteiskunnallisten muutosten käsitteleminen yhdessä. Juuri suomennettu teos <em>Minima Moralia: Ajatuksia särjetystä elämästä </em>tuo parhaiten esille Adornon tavan käsitellä yksittäistä ja yleistä yhdessä sekä sitä, miten nämä osapuolet ovat välittyneitä keskenään. <em>Minima Moralia</em> on samalla Adornon henkilökohtaisin teos, jonka lyhyet esseet ja aforismit ammentavat hänen elämästään Saksassa mutta erityisesti emigranttikokemuksista Yhdysvalloissa. Esittelen tekstissäni Adornon ajattelulle merkittävimpiä käsitteitä, kategorioita ja tutkimustapoja, jotka ovat lymyävät <em>Minima Moralian </em>taustalla.</p>

2025-01-15T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2025 Juho Rekola https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/154931 2024-12-17T10:19:10+02:00

<p>Kun muut vastaavat kulttuurin jättimäiset tapahtumat ovat ratkoneet kysymyksen omasta asemoitumisestaan päivänpolttaviin yhteiskunnallisiin kiistoihin rajausten ja linjausten kautta, kirjamessut ylipäätään ja Frankfurtin messut etunenässä ovat pitäneet kiinni omasta ideastaan olla avoimia. Perinteisesti lokakuussa järjestettävät Frankfurtin kirjamessut ovatkin viime vuosina olleet omanlaisensa näyttämö, joka hakee vertaistaan.</p> <p>Oli sitten kyse tieteellisestä elämästä, tiedejulkaisemisesta tai vaikkapa päivänpoliittisesta ja julkisesta metsien käyttöä koskevasta keskustelusta, monet asiat, paikat ja instituutiot ovat kiinnostavia kaksinaamaisuutensa takia. Tai ehkäpä on parempi puhua kaksista kasvoista, jotta ei tulisi vaikutelmaa moralisoinnista: kyse ei ole siitä että jossain näennäisen teatterin takana olisi jotain itsestään selvästi totta – tai puhumattakaan mistään ideologisesta ylätasosta ja niin edelleen – vaan siitä että tällaisissa paikoissa ilmaantuu yhdessä tai risteää kaksi tasoa, vähintäänkin kaksi. Ei myöskään ole mitään julkista, näennäistä tai harhaanjohtavaa narratiivien tasoa, jonka purkamisessa olisi mitään muuta mieltä kuin nautinto sivistyneestä viisastelusta. Sen sijaan on tasoja, joiden yhteenkäyminen tuottaa tämän maailman ja joiden yhteensopimattomuuden onnistunut kääntyminen arvokkaaksi ja kiinnostavaksi on tämän tuotannon ja uusintamisen ehto. Kirjamessuilla tämä koneisto kehrää kuin kissa.</p>

2025-01-15T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2025 https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/146759 2024-09-17T14:30:50+03:00 Ville Louekari

<p>Artikkeli käsittelee fasismin kulttuurista sisältöä saksalaisjuutalaisen filosofin Ernst Blochin esseiden pohjalta. Blochin kirjoitukset auttavat ymmärtämään historiallisen fasismin utooppista ideologiaa. Sotienvälisen saksalaisen kriittisen teorian kontekstissa Bloch tarjoaa poikkeavan selityksen fasismin nousulle, korostaen fasismin kulttuurista puolta ja ottaen tosissaan fasistisen utopian viehätyksen. Esitän, että Blochin keskittyminen kulttuurisiin seikkoihin liittyy hänen ajallisuuden filosofiaansa sekä luonnonfilosofiaan. Fasismi sekä omii ajallisesti vanhentuneita käsitteitä, kuten kolmas valtakunta, että rakentaa niiden pohjalta utopiaa, jossa ihmisen ja luonnon suhde on palautettu alkuperäiseen tilaansa.</p>

2025-01-15T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2025 ville louekari https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/152188 2024-11-17T17:18:35+02:00 Tuukka Brunila

<p>Oikeutta voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Laki ja lainkäyttö ovat vallankäyttöä, mutta yleisempi yhteiskunnallinen vallankäyttö on myös oikeudellinen ilmiö. Tällöin oikeutta, lakia ja sen käyttöä yhteiskunnan osana voidaan tarkastella niin politiikan tutkimuksen kuin oikeustieteenkin puitteissa. Monitieteisyys onkin siten tärkeää myös oikeuden tutkimisessa, kuten yhteiskuntaa koskevassa tutkimuksessa yleisemminkin.</p>

2025-01-15T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2025 Tuukka Brunila https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/152471 2024-11-29T10:38:54+02:00 Kaisa Ilmonen

<p>Tutkijaliiton kustantaman ja Anna Tuomikosken hienosti kääntämän Françoise Vergèsin teoksen Dekoloniaalinen feminismi (2024/2019) johdanto on otsikoitu ”Näkymättömät naiset siivoavat kaupunkimme”. Toteavaan lauseeseen kiteytyy teoksen pääargumentti: yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömän työn on oltava näkymätöntä, jotta emme tule tietoisiksi kapitalismin rodullistetuista kytköksistä. Vergèsin teos, tai pikemminkin manifesti, pureutuu länsimaisen valkoisen keskiluokan mukavuuden taustoihin eli siihen, miten globaalin etelän naisia tarvitaan näkymättömästi mahdollistamaan ”rodullisen kapitalismin ja heteropatriarkaatin” ylläpitämä maailmanjärjestys. Teos kääntää rodullisen kapitalismin hyötyjän mukavuuden epämukavuudeksi.</p>

2025-01-15T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2025 Kaisa Ilmonen https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/148040 2024-09-20T13:59:14+03:00 Tuija Parvikko

<p>Tässä erittelyssä tarkastellaan Euroopassa annettuja vastauksia kysymykseen poliittisen muutoksen mahdollisuudesta kahden tällä vuosikymmenellä ilmestyneen teoksen avulla. Italialaistaustaisen Cornell Universityn professorin Enzo Traverson teos <em>Revolution: An Intellectual History</em> on vallankumouspastissi, joka vyöryttää lukijan eteen näkymän vallankumousten historiaan ja niiden tekijöihin. Emeritusprofessori Sakari Hännisen teos <em>Political Creativity: Antonio Gramsci on Political Transformation</em> taas analysoi poliittisen muutoksen mahdollisuuden teoreettisia ehtoja yhden 1900-luvun merkittävimmistä poliittisista ajattelijoista avulla. </p>

2025-01-15T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2025 Tuija Parvikko https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/154934 2024-12-17T10:56:05+02:00 Astrid Swan

<p>FT Astrid Swan (Joutseno) on säveltäjä, kirjoittaja ja tutkija, joka työskentelee elämäkirjoituksen ja surun parissa.</p>

2025-01-15T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2025 Astrid Swan