https://tiedejaedistys.journal.fi/issue/feed Tiede & edistys 2022-06-17T08:43:14+03:00 Toimitus tiedejaedistys@tutkijaliitto.fi Open Journal Systems <div id="customblock-esittely" class="pkp_block block_custom"> <div class="content"> <p><em>Tiede &amp; edistys</em> on vuonna 1976 perustettu monitieteinen aikakauslehti. Julkaisemme tutkimusta erityisesti yhteiskuntatieteellisiltä ja humanistisilta aloilta ja käymme aktiivisesti yhteiskunnallista ja tutkimuspoliittista keskustelua. <em>Tiede &amp; edistys</em> ilmestyy sekä painettuna lehtenä että avoimesti verkossa.</p> </div> </div> https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/114680 Metsäkulttuuri ei ole vain ihmisten asia 2022-02-14T20:49:23+02:00 Karoliina Lummaa sakalu@utu.fi <p>Ilona Hankonen: <em>Ihmisiä metsässä. Luonto kulttuuriympäristökysymyksenä.</em> Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura, Joensuu 2021. 284s.</p> <p>Metsistä tehdään tänä päivänä yhä enemmän tieteellistä tutkimusta. Luonnontieteellisten ja yhteiskuntatieteellisten lähestymistapojen rinnalla metsien merkityksistä ovat kiinnostuneet myös humanistit. Metsien ajankohtaisuutta ja kiinnostavuutta tutkimuksen kohteena selittävät monet tekijät. Ilmastonmuutos ja luontokato kiihtyvät, metsäteollisuus ja metsätalous ovat murroksessa ja metsäluonnon virkistysarvot tiedostetaan yhä laajemmin. Akateemista metsäbuumia selittävät myös tieteenalojen välinen tihentynyt yhteistyö, terävöitynyt ympäristö- ja luonnonvarajournalismi sekä metsäaiheiden yleisyys taiteessa ja populaarikulttuurissa. Metsillä riittää siis yhä enemmän konkreettista ja käsitteellistäkin kysyntää.</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Karoliina Lummaa https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/120079 Hurmaava isänmurha 2022-06-15T23:42:55+03:00 Timo Kaitaro timo.kaitaro@helsinki.fi <p>Janne Kurki: <em>Psykoanalyysin alku. Josef Breuer, Bertha Pappenheim, Sigmund Freud ja talking cure. Apeiron,</em> Vantaa 2021. 432 s.</p> <p>Janne Kurjen teos alkaa johdannolla, kiihkeällä julistuksella, jossa kirjoittajan arkkivihollisiksi paljastuvat ”paperipsykiatrien tilastoartikkelien systeemiväkivalta” eli satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, Helsingin yliopiston filosofian ja estetiikan laitoksilla harjoitettu ”keinotekoisten kielten kontrolli ja manipulaatio” sekä kansainvälisen psykoanalyyttisen yhdistyksen IPA:n edustama ortodoksinen psykoanalyysi. Voisi ajatella, että johdannon julistava sävy syö kirjan uskottavuutta tietokirjana. Se synnyttää ensivaikutelman, että kyseessä ei ole historiallinen tutkimus psykoanalyysin alkuvaiheista vaan psykoanalyysin ja psykiatrian koulukuntien välisiin kiistoihin liittyvä poleeminen puheenvuoro. Toisaalta johdanto puolustaa myös paikkaansa: on tietenkin parempi, että lukija tietää kirjoittajan poleemisen aseman heti kättelyssä.</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Timo Kaitaro https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/115382 Yliopiston suuntaa etsimässä 2022-03-14T10:45:02+02:00 Onni Hirvonen onni.hirvonen@jyu.fi <p>Thomas Wilhelmsson: <em>Yliopistouudistus. Tarkoitus, toteutus ja tulokset.</em> Gaudeamus, Helsinki 2021. 261 s.</p> <p>Vuoden 2010 alussa toteutettu Suomen yliopistokenttää ravistellut yliopistouudistus aiheutti aikanaan kiivasta keskustelua. Yhtäältä uudistusta puolustettiin vetoamalla yliopistojen autonomian lisääntymiseen ja kilpailukyvyn parantumiseen, toisaalta uudistus nähtiin yliopistodemokratian horjuttamisena ja keskitetyn ylhäältä alaspäin suuntautuvan top-down-hallinnon lisääntymisenä. Professori Thomas Wilhelmsson toimi uudistuksen aikana Helsingin yliopiston rehtorina ja hänen muistelmansa sekä arvionsa koskien yliopistouudistusta on julkaistu Gaudeamukselta. Kirja tarjoaa sisäpiirin perspektiivin yliopistouudistukseen ja tekee kiinnostavan syväluotauksen yhden keskeisimmän yliopistouudistuksen puolustajan näkökulmiin uudistuksen vaiheista.</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Onni Hirvonen https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/115440 Rokotevastaisuuden yhteiskunnallisuus 2022-03-17T12:59:07+02:00 Ari Korhonen ari.korhonen@helsinki.fi <p>Nadja Durbach: <em>Bodily Matters: The Anti-Vaccination Movement in England, 1853–1907.</em> Duke University Press, Durham, N.C 2005. 276 s.</p> <p>Historioitsija Nadja Durbachin jo viitisentoista vuotta sitten kirjoittama Bodily Matters: The Anti- Vaccination Movement in England, 1853–1907 on puheenvuoro rokotevastaisuuden historiasta ja tämän monitasoisen ilmiön merkityksestä nykypäivänä. Durbachin aineistona on Englannissa 1800-luvulla toimineen Anti-Compulsory Vaccination League -liikkeen kirjallinen materiaali, mutta teos tarjoaa näkökulman myös tämän päivän yhteiskunnallisen hallinnan ja kansanterveydellisten operaatioiden kriittiseen tarkastelemiseen. Tällaisena puheenvuorona se on hämmästyttävän harvinainen: vaikka Durbachin teos onkin lähtökohdaltaan ja metodiltaan valtavirtaista historiantutkimusta, sen ääneenlausuttuna motivaationa ja tutkimuksen kehyksenä on pyrkimys osoittaa rokotevastaisuuden sisäinen logiikka ja yhteiskunnallinen merkitys. Näin nähtynä liikkeessä ei ole kyse pelkästä valistumattomuudesta, ajattelemattomuudesta, vastahakoisuudesta tai ”vapaamatkustamisesta” yhteisen hyvän piirissä. Pikemminkin Durbachia kiinnostaa nimenomaan rokotevastainen liike, sen alkuna olevat kokemukset, liikkeen oma sanasto ja argumentaatio: Mihin tällainen ajattelu perustuu? Miten ymmärtää sitä, että ihmiset eivät pelkästään yksilöllisesti arkaile kansanterveydellisten toimien edessä vaan lähtevät liikkeelle joukkona, organisoituvat ja argumentoivat viranomaissuosituksia vastaan?</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Ari Korhonen https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/115377 Nostalgia haikeana muisteluna ja reaktionäärisen politiikan voimavarana 2022-03-13T22:58:26+02:00 Marianne Sandelin marianne.sandelin@helsinki.fi <p>Antto Vihma: <em>Nostalgia: teoria ja käytäntö.</em> Teos, Helsinki, 2021. 278 s.</p> <p>Kansainvälisesti katsottuna nostalgian tutkimus on elänyt viime aikoina eräänlaista nousukautta. Koska nostalgia on yleismaailmallinen tunne, kuten viha tai rakkauskin, se ei kuitenkaan ole kaikista helpoin aihe tietokirjalle. Sikäli Antto Vihman Nostalgia: teoria ja käytäntö, joka on myös ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys nostalgiasta, on kunnianhimoinen teos. Nostalgialla ei ole keskeisinä pidettyjä teoreetikkoja tai aatehistoriallista, kronologista traditiota, joihin nojata kirjaa hahmotellessa. Kyseessä on monitahoinen ilmiö, joka pitää sisällään useita ulottuvuuksia: yksilön haikeaa ja eskapistista pakenemista niin henkilökohtaisen elämän kuin kollektiivisestikin jaettuihin ja omaksuttuihin muistoihin sekä ahdistunutta suhdetta ajan kulumiseen, ohikiitävään elämään ja nykyhetken jatkuvaan muutostilaan. Nostalgiaan liittyy voimakas ”aika kultaa muistot” -taipumus, mikä voi lietsoa yliromantisoitunutta kuvaa paitsi omasta nuoruudesta myös menneestä kulttuurista ja yhteiskunnasta. Ilmiön monitahoisuudesta johtuen aihetta on paljon haastavampi vangita analyyttisesti yhteen teokseen. Siitä kirjoittaminen edellyttää paljon luovuutta siinä, kuinka aihetta jäsentää tai mitä ottaa teokseen mukaan ja mitä jättää pois.</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Marianne Sandelin https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/115363 Antropologia monipuolistaa ymmärrystä valtiosta 2022-03-11T11:46:42+02:00 Sakari Höysniemi sakari.hoysniemi@helsinki.fi <p>Tuomas Tammisto ja Heikki Wilenius (toim.): Valtion antropologiaa. Tutkimuksia ihmisten hallitsemisesta ja vastarinnasta. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 2022. 360 s.</p> <p>Tuomas Tammiston ja Heikki Wileniuksen toimittama yhdestätoista empiirisestä tutkimuksesta koostuva teos antaa läpileikkauksen antropologisesta valtion tutkimuksesta. Teos ei pohdi valtiota käsitteenä perinteisen valtio-opin tapaan vaan kysyy ”miten valtio rakentuu, mitä vaikutuksia näillä rakenteilla on ja millaisiksi valtiot koetaan” (s. 9). Metodologisesti teos perustuu pääosin etnografiaan, eli osallistuvaan havainnointiin pohjautuvaan suhteellisen rajatussa ajassa ja paikassa tapahtuvaan kenttätyöhön. Käyn läpi, miten vallan ja valtion suhde näyttäytyy erilaisissa maantieteellisissä konteksteissa. Lopuksi pohdin kestävyysmurrosten tutkimuksen ja kansainvälisen politiikan välissä liikkuvana tutkijana teoksen valtiokäsitystä suhteessa laajempaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen.</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Sakari Höysniemi https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/120092 Tieteellinen elämä 2022-06-16T10:30:11+03:00 Toimitus tiedejaedistys@tutkijaliitto.fi <p>Tänä keväänä Suomen Akatemian rahoituspäätökset ovat herättäneet vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Akatemian tutkijatohtorija akatemiatutkijahakujen ensimmäisen kierroksen päätösten tullessa huhtikuussa Twitterissä ihmeteltiin kielteisten päätösten perusteluja ja hakemuksille annettuja arvosanoja.&nbsp;</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Toimitus https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/120081 Bearing Witness 2022-06-16T00:03:05+03:00 Ali Akbar Mehta aliakbarmehta@gmail.com <p>The number and intensity of conflicts that our age is a witness to are both perplexing and overwhelming. With ongoing instances of wars, conflicts, insurgencies, genocide-level pogroms, riots, bombings, state &amp; extra-state actions and operations, the people of our age have diversified the terminology pertaining to aggressive friction and violence. Furthermore, indirect violence and softer modes of conflicts – whether as forms of patriarchal, ethnic, racialised, colourist, ableist, or gendered enforcement of domination, or the colonial and caste-based extensions of supremacy – continue to alienate us from each other on a daily basis. We live in an age of rising ethnofascism and disintegrating democracies, where conflicts, pandemics, and human crises have become yet another tool for capitalist societies to recycle pain.</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Ali Akbar Mehta https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/115305 Epävakaita aikoja 2022-03-07T21:11:58+02:00 Otto Kyyrönen otto.kyyronen@hotmail.com Miika Kabata miika.kabata@gmail.com <p>Artikkelissa hahmotellaan teoreettista viitekehystä kapitalististen kriisien ymmärtämiseksi ja sovelletaan sitä koronakriisiin. Tarkastelemme kriisiteorioiden historiallista kehitystä, syntetisoimme neljää marxilaista kriisiteoriaperinnettä ja avaamme mekanismeja, jotka tekevät kapitalistisista kriiseistä välttämättömiä. Uusliberaali kasautumismalli mahdollisti tuotannon ulkoistamisen, työvoiman aseman heikentämisen ja talouden finansoitumisen avulla globaalien keskinäisriippuvuuksien syvenemisen, kunnes sen ristiriidat purkautuivat vuosien 2007–2009 finanssikriisissä. Vuoden 2020 alussa koronavirus iski suuren taantuman heikentämään maailmantalouteen, jonka ilmauksia tuottavuuden hidas kasvu ja alhainen voittoaste ovat globaalissa pohjoisessa olleet. Koronakriisin tapausesimerkin avulla on mahdollista valottaa globaalin kapitalismin nykyisiä rakenteellisia toimintaehtoja. 2000-luvun edetessä kapitalistisen maailmantalouden ajuriksi on asettunut Itä-Aasia. Voimasuhteiden ja keskinäisriippuvuuksien muutos tuo mukanaan kasvavaa epävakautta maailmantaloudessa.</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Otto Kyyrönen, Miika Kabata https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/120080 Monitieteisyys kriiseissä 2022-06-15T23:59:51+03:00 Ari Korhonen ari.korhonen@helsinki.fi Katariina Mäkinen katariina.makinen@tuni.fi <p>Monitieteisyydellä on erityinen paikka tiedepolitiikassa. Monitieteisyys sekä terminä että käytäntönä kantaa lupausta tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä molemmin puolin sitä jakolinjaa, jonka yhdellä puolella tieteen käsitetään vastaavan yhteiskunnallisiin ongelmiin ketteränä ratkaisijana ja vallitsevan järjestyksen tukijana, ja jonka toisella puolella tiede taas nähdään kriittisenä ja kumouksellisena voimana. Monitieteisyys on ikään kuin tieteen ja tiedepoliittisen kentän jakolinjojen välinen kosketuspiste – tai kiista, sikäli kun sanan merkityksestä ei olla lainkaan yhtä mieltä.</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Ari Korhonen, Katariina Mäkinen https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/120082 Johdanto: Thomas Pikettyn maailmanhistoria 2022-06-16T00:07:32+03:00 Risto Heiskala risto.heiskala@tuni.fi <p>Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty julkaisi vuonna 2013 teoksen Le capital au XXI siècle. Teos ilmestyi englanniksi vuotta ja suomeksi kolmea vuotta myöhemmin nimellä Pääoma 2000-luvulla (Piketty 2013, 2014 ja 2016; tiivis suomenkielinen esittely järkälemäisestä kirjasta ks. Roine 2014 ja kriittisempi analyysi ks. Kosonen 2015). Teoksessa Piketty teki taloushistoriallista tutkimusta taloudellisen eriarvoisuuden kehityksestä Euroopassa ja USA:ssa aikaisempaa vakuuttavammalla laajaan kansainväliseen yhteistyöhön perustuvalla aineistolla. Tulos oli tunnetusti, että eriarvoisuus oli 1900-luvulla vähentynyt mutta alkanut viime vuosikymmeninä kasvaa niin, että ollaan päätymässä takaisin 1800-lukua leimanneeseen suuren eriarvoisuuden aikakauteen.</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Risto Heiskala https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/120083 Piketty ja eriarvoisuuden ideologinen luonne 2022-06-16T00:10:17+03:00 Antti Alaja antti.alaja@tuni.fi <p>Thomas Pikettyn hengästyttävän laaja-alaisessa Capital and Ideology (2020) -teoksessa tarkastellaan erilaisia historiallisia yhteiskuntia ja eriarvoisuusregiimejä, kuten talonpojista, aatelisista ja papistosta koostuvaa kolmisääty-yhteiskuntaa, kapitalismin ja Ranskan vallankumouksen myötä levinnyttä 1800-luvun omistusyhteiskuntaa, orjuuden ja kolonialismin hallitsemia yhteiskuntia, eriarvoisuutta vähentänyttä sosiaalidemokraattista yhteiskuntaa sekä 1980-luvulla läpilyönyttä meritokratian pohjalle rakentavaa uutta omistusyhteiskuntaa. Ideologiat tarjoavat Pikettyn mukaan vastauksia yhteiskuntien perustaviin kysymyksiin, kuten poliittisiin oikeuksiin, päätöksenteon järjestämiseen sekä omistamiseen. Ideologiat myös auttavat yhteiskuntia oikeuttamaan vallitsevat eriarvoisuudet.</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Antti Alaja https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/120085 Tuloerojen kärjistyminen viime vuosikymmeninä 2022-06-16T00:14:00+03:00 Jukka Gronow jukka.gronow@helsinki.fi <p>Thomas Pikettyn edellisen <em>Pääoma 2000-luvulla</em> -teoksen (2016, alkuteos <em>Le capital au XXI siècle</em> 2013) keskeinen väittämä oli, että pääoman tuoton kasvu taloudellista kasvua nopeammin johtaa vääjäämättä pääoman nopeaan kasautumiseen ja jyrkkien varallisuus- ja tuloerojen kasvuun. Monet taloustieteilijät kiirehtivät kiistämään tämän Pikettyn ”rautaisen” pääoman kasautumislain sekä teoreettisesti että empiirisesti, arvostelemalla sekä sen perusoletuksia että Pikettyn käyttämää, sinänsä ainutlaatuista empiiristä aineistoa (ks.esim. Kosonen 2015). Eräs vasta-argumentti oli, että varallisuuden nopea kasvu viime vuosikymmeninä kehittyneissä maissa johtuu pääosin asuntoihin ja kiinteistöihin sijoitetun pääoman kasvusta, jota on pidettävä paremminkin kulutukseen liittyvänä kuin varsinaisena voittoja tuottavana pääomana. Kukaan ei kuitenkaan liene osoittanut, etteivätkö tuloerot ja etenkin eniten tuloja saavan väestön kymmenyksen tai yhden prosentin osuus kaikista tuloista olisi kasvanut 1980-luvulta lähtien selvästi ja vastaavasti vähiten ansaitsevan väestön puoliskon osuus pienentynyt sekä USA:ssa että monissa Euroopan maissa, joista on saatavilla suhteellisen luotettavia tilastotietoja. Tulos ei sinänsä ole uusi (ks. esim. Atkinson 2000 ja 2015), mutta perusteellisuudessaan ja kattavuudessaan Pikettyn tutkimukset ovat ainutlaatuisia.</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Jukka Gronow https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/120087 Piketty hahmottelee 2000-luvun sosiaalidemokratiaa 2022-06-16T10:14:03+03:00 Matti Tuomala matti.tuomala@tuni.fi <p>Teoksessaan <em>Capital and Ideology</em> (2020, alkuteos <em>Capital et idéologie</em> 2019) Thomas Piketty erottaa historian kulussa neljä laajaa eriarvoisuuden kehikkoa. Hän pyrkii soveltamaan tätä mallia eri yhteiskuntien taloudellisen eriarvoisuuden historiaan. Tukenaan hänellä on WID:n (World Inequalty Database) historialliset aikasarjat taloudellisen eriarvoisuuden kehityksestä. Hän keskittyy kuitenkin lähes yksinomaan isoihin maihin. Pienistä maista huomiota saa vain Ruotsi. Pyrin tässä puheenvuorossa täydentämään Pikettyn analyysia Ruotsin osalta. Samalla avautuu mahdollisuus arvioida, miten hyvin Pikettyn analyysi selittää Ruotsin eriarvoisuuden historiaa.</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Matti Tuomala https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/120088 Pikettyn kommunistinen manifesti 2022-06-16T10:16:29+03:00 Risto Heiskala risto.heiskala@tuni.fi <p>Pikettyn tilannearvio on, että viimeksi kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana ihmiskunnan käytettävissä olevat resurssit ovat kasvaneet sekä absoluuttisesti että henkeä kohden. Tämä on näkynyt myös köyhyyden vähenemisenä, eliniänodotteiden pidentymisenä ja yleisenä vaurastumisena. Vaurastuminen on kuitenkin ollut kaukana tasa-arvoisesta. Sen sijaan se on noudattanut ns. elefanttikäyrää, jossa elefantin ylös nostetun kärsän muodostavat hyvin toimeen tulevat rikkaat (kaikkien maiden rikkain 1 % tulonsaajista on ominut 27 % kasvusta) ja kaarella olevan selän heikoiten toimeen tuleva puolikas kaikkien maiden tulonsaajista (joka sekin on onnistunut hankkimaan yhteensä 12 % kasvun hedelmistä). Väliin jäävien elefantin niskan seudun muodostavien ala- ja keskiluokkaisten tulonsaajien 49 % sen sijaan on jäänyt vähemmälle (sen tulojen kasvuprosentti on ollut noin 40 %, kun se köyhien tapauksessa on ollut 80–120 % ja rikkaiden tapauksessa 160 % seutuvilla; Piketty 2020, kuvio I.5). Kuten jo Pikettyn edellisestä kirjasta (2014) muistetaan, tämä kehitys on murtanut 1900-luvun suurta tasa-arvon lisääntymisen linjaa ja uhkaa viedä meidät takaisin 1800-luvun maailmaan, jonka niukoissa oloissa eläviä perintöjen havittelijoita sellaiset kirjallisuuden klassikot kuin Dostojevski, Balzac ja Austin kuvasivat. Ellei tätä räikeän eriarvioisuuden ja epätoivon maailmaa haluta takaisin, on tarpeen toimeentuloerojen pikainen tasaus.</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Risto Heiskala https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/120089 Tasa-arvon lyhyt historia 2022-06-16T10:22:37+03:00 Harri Melin harri.melin@tuni.fi <p><em>Capital and Ideology</em> (2020, ”Pääoma ja ideologia”) on toinen osa Thomas Pikettyn pääomaa, kasaantumista ja eriarvoisuutta käsittelevässä trilogiassa. Trilogian kolmas osa <em>Une bréve histoire de l´égalite</em> tarkastelee tasa-arvon historiaa ja se ilmestyi 2021. Tässä kirjoituksessa pohdin eriarvoisuutta ja tasa-arvon kehitystä pohjoisissa yhteiskunnissa Pikettyn teosten innoittamana, keskiössä on Pikettyn uusimman kirjan esittely. Lopuksi esitän muutaman kriittisen huomion Pikettyn hankkeesta.</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Harri Melin https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/119899 Missä lymyilet, yhteiskuntateoria? 2022-06-08T09:01:55+03:00 Olivia Maury olivia.maury@helsinki.fi <p>&nbsp;Tässä tekstissä jatkan Mikko Virtasen (2021) aloittamaa debattia yhteiskuntateorian nykytilasta ja tulevaisuudesta Tiede &amp; edistyksessä. Virtanen pohtii suomalaisen yhteiskuntateoreettisen keskustelun hiipumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä viimeisten vuosikymmenten aikana. Virtanen osoittaa, kuinka pitkäjänteisyyttä ja hidasta ajattelua edellyttävä yhteiskuntateoreettinen työ on käynyt mahdottomaksi, samalla kun teoria on väistynyt keskeiseltä paikaltaan. Muutoksen takana Virtanen nimeää kolme pääsyytä: mittaamisella hallinnan vakiintuminen yhteiskuntatieteisiin, suomalaisen sosiologian sukupolvenvaihdos sekä tutkimuksen ilmiöpohjaisuuden ja siihen yhdistyvän monitieteisyyden nousu.</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/120090 Ranskan yhtenäisyyden dekonstruktio 2022-06-16T10:25:57+03:00 Martta Heikkilä martta.heikkila@helsinki.fi <p>Sorbonnen yliopistossa Pariisissa järjestettiin 7.– 8. tammikuuta 2022 kollokvio <em>Après la déconstruction: reconstruire les sciences et la culture</em> eli ”Dekonstruktion jälkeen: tiedettä ja kulttuuria jälleenrakentamassa”. Kollokvion päämäärä oli tarkastella kriittisesti koulu- ja yliopistomaailman kehitystä viime aikoina Ranskassa. Tapahtuman järjestäjien mukaan nykyinen ”dekolonialistinen ajattelu”, siihen kuuluva vallankäytön ja syrjinnän muotojen paljastaminen sekä vähemmistöjä koskevaan kielenkäyttöön vaadittu korrektius uhkasivat tuottaa vahinkoa. Niiden tuloksina syntyisi uusi moraalinen järjestys, joka tuhoaisi ranskalaisen yhteiskunnan ”valistuneen moniarvoisuuden” periaatteet: avoimuuden hengen ja maallisuuden. Tammikuun tapahtuman puhujat viittasivat esitelmissään dekonstruktiofilosofian jälkiin ja laajemmin vuoden 1968 perintöön ranskalaisessa ajattelussa. Kollokvion julki lausuttu tavoite oli puhdistaa tämän perinnön jäljet yhteiskunnasta, ja tilaisuuden paikaksi oli valittu symbolisesti yliopisto, josta opiskelijamellakat aikoinaan lähtivät liikkeelle.</p> 2022-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Martta Heikkilä