Tiede & edistys https://tiedejaedistys.journal.fi/ <div id="customblock-esittely" class="pkp_block block_custom"> <div class="content"> <p><em>Tiede &amp; edistys</em> on vuonna 1976 perustettu monitieteinen aikakauslehti. Julkaisemme tutkimusta erityisesti yhteiskuntatieteellisiltä ja humanistisilta aloilta ja käymme aktiivisesti yhteiskunnallista ja tutkimuspoliittista keskustelua. <em>Tiede &amp; edistys</em> ilmestyy sekä painettuna lehtenä että avoimesti verkossa.</p> </div> </div> fi-FI <p><strong>Vuodesta 2021 eteenpäin</strong></p> <p>Tiede &amp; edistyksen sisällöt on numerosta 1-2 / 2021 eteenpäin julkaistu lisenssillä:</p> <p>Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen (CC BY-NC-ND 4.0).</p> <p>Tutustu lisenssin ehtoihin <a href="https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi" target="_blank" rel="noopener">täällä</a>. Tekijänoikeudet säilyvät tekijällä.</p> <p><strong>* * * </strong></p> <p><strong>Vuodet 1976-2020</strong></p> <p>Tiede &amp; edistyksen tekstit vuosilta 1976-2020 on uudelleenjulkaistu avoimesti seuraavin ehdoin:</p> <p>Tekstit ja materiaalit ovat vapaasti luettavissa ja käytettävissä sellaisinaan. Tekijänoikeudet ja rinnakkaisjulkaisuoikeudet pysyvät tekijällä. Tekstien ja muun sisällön uudelleenjulkaisuun on pyydettävä lupa tekijältä. </p> <p> </p> tiedejaedistys@tutkijaliitto.fi (Toimitus) kimmo.kallio@tutkijaliitto.fi (Kimmo Kallio, toimitussihteeri) ma, 31 loka 2022 12:39:38 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Yhteiskuntateorian maahantuonnin ongelmista https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/120648 <p>Osallistumme puheenvuorollamme Mikko Virtasen (2021) avaamaan ja Olivia Mauryn (2022) jatkamaan keskusteluun yhteiskuntateorian haastavasta nykytilasta Suomessa. Jatkamme Virtasen mielestämme osuvaa analyysia tilanteesta ja kiinnitämme huomioita joihinkin ongelmallisiin oletuksiin Mauryn vastauksessa. Toteamme että Suomi, kuten monet muutkin maat, on yhteiskuntateorian tuontimaa, ei tuottaja. Teoria nähdään välineenä, jota voidaan käyttää Suomessa sellaisenaan ilman epistemologisia ongelmia, mutta niin ei mielestämme ole. Yhteiskuntateorian maahantuonnin ongelmalliset piirteet on häivytetty vaikka niitä olisi syytä tarkastella kriittisesti.</p> David Inglis, Anna-Mari Almila Copyright (c) 2022 David Inglis, Anna-Mari Almila https://tiedejaedistys.journal.fi/lisenssit https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/120648 ma, 31 loka 2022 00:00:00 +0200 Yhteiskunta teoriassa – teoria yhteiskunnassa https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/122725 <p><em>Tiede ja edistyksessä</em> käytävässä yhteiskuntateoriakeskustelussa on kahden puheenvuoron aikana esitetty laaja joukko näkemyksiä, joista monet ovat helppoja allekirjoittaa. Mikko J. Virtanen (4/2021) kuvaa osuvasti suomalaisen yhteiskuntatieteen kenttää, jossa teoriakehityksen mahdollisuusehtoja määrittävät mittaamisen käytännöt, tutkijasukupolven vaihdos ja tutkimuksen ilmiöpohjaisuuden nousu. Näihin liittyvän kilpailullisuuden lisääntyminen näkyy englanninkielisten artikkelien ja rahoitushakemusten tehtailuna, joka syö aikaa teorioihin perehtymiseltä. </p> Olli Herranen Copyright (c) 2022 https://tiedejaedistys.journal.fi/lisenssit https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/122725 ma, 31 loka 2022 00:00:00 +0200 Vertaisarviointi – Kuria vai hoivaa? https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/122722 <p>Vertaisarviointijärjestelmä on yksi tieteen ja tutkimuksen tämän hetken keskeisimmistä periaatteista ja toimintamekanismeista. Vertaisarvioinnin avulla määritellään käsikirjoitusten julkaisukelpoisuus ja arvioidaan rahoitushakemuksia. Samalla vertaisarviointijärjestelmällä on merkittävä paikka tieteen legitimoijana: vertaisarvioinnin käytännöt takaavat tieteen luotettavuuden ja tiedon pätevyyden. Vertaisarviointi, johon myös <em>Tiede &amp; edistyksen</em> julkaisupolitiikka perustuu, on siis ”hyvän” tieteen ja tutkimuksen tae, jonka avulla vältetään tieteen muuttuminen epäluotettavaksi, intressivetoiseksi tai dogmaattiseksi.</p> Ari Korhonen, Katariina Mäkinen Copyright (c) 2022 https://tiedejaedistys.journal.fi/lisenssit https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/122722 ma, 31 loka 2022 00:00:00 +0200 Paikan merkitys https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/116086 <p><em>Se oli Jumalan käsi (È stata la mano di Dio). Ohjaus Paolo Sorrentino. Italia. 130 min.</em></p> <p><br />Paolo Sorrentinon elokuva <em>Se oli Jumalan käsi (È stata la mano di Dio)</em> on samanlaista toden ja sadun leikkiä kuin ohjaajan aikaisemmat teokset Youth ja La grande bellezza. Jo aiemmissa elokuvissa on ollut vivahteita maagisesta realismista: meditoiva munkki levitoi ja päiväunet muuttuvat todeksi. Yölliset juhlat jatkuvat aina vaan. Silti päähenkilöt pysyvät maailmassa ja arjessaan hämmästyttävästi kiinni. He ovat sekä täällä, tavallisessa todellisuudessamme, että tuolla jossain mielikuvitusmaailmoissaan, toisissa paikoissa. Uusin elokuva jatkaa näitä teemoja, mutta uskonnolliset taikka yliluonnolliset elementit ovat nyt vielä vahvemmin esillä.</p> Susanna Lindroos-Hovinheimo Copyright (c) 2022 Susanna Lindroos-Hovinheimo https://tiedejaedistys.journal.fi/lisenssit https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/116086 ma, 31 loka 2022 00:00:00 +0200 Tieteellinen elämä https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/122727 <p>Tutkimuksen vaikuttavuus ja vastuullisuus ovat päivänpolttavia kysymyksiä juuri nyt, kun yhä vahvistuvat taloudelliset intressit tiukentavat rautaista otettaan ja poliittinen populismi tuntuu yhä hallitsevan julkista tilaa. Kysymykset siitä, miten ja miksi tiedejulkaisemista tehdään kotimaisilla kielillä ja kansallisesti, on sitten toinen juttu. Näihin kysymyksiin on jo pitkään totuttu vastaamaan tietynlaisella olkiukolla: globalisaatiosta rakennetaan tällöin kaikki kansalliset kielet tuhoava voima, joka tunnustaa lähinnä globaalin englannin kielen ja kansainvälisen mitattavasti ”vaikuttavan” huipputieteen. Kotimaisen julkaisemisen puolustus lähtee tällöin siitä, että sen kautta paikallisten ja kansallisten kysymysten on mahdollista pysyä näkyvissä ja ylipäätään olla olemassa.</p> Toimitus Copyright (c) 2022 https://tiedejaedistys.journal.fi/lisenssit https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/122727 ma, 31 loka 2022 00:00:00 +0200 Dramaturgin muistiinpanoja https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/122724 <p>Olen dramaturgi, kirjoittaja ja luovan kirjoittamisen ohjaaja. Toimin nykytaiteen, esittävän taiteen ja kirjallisuuden kentillä. Minua kiehtoo tanssiva, henkinen ruumis, joka on sinut eläimyytensä kanssa. Ajatteluni nojaa transfeminismiin ja spekuttamiseen, mahdottomien todellisuuksien esiinpuljaamiseen ja mahdollistamiseen.</p> Even Minn Copyright (c) 2022 https://tiedejaedistys.journal.fi/lisenssit https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/122724 ma, 31 loka 2022 00:00:00 +0200 Sanojen ylistys https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/115797 <p style="font-weight: 400;">Runollisuus on attribuutti, jonka käyttöä viljellään kaikkien taiteenlajien piirissä siitä huolimatta, että tarkalleen ottaen sen tulisi luonnehtia vain yhtä niistä, nimittäin runoutta itseään. Kun elokuvassa, näyttämöesityksessä, sävellyksessä tai kuvataiteen luomuksessa tavoitetaan jotakin ”runollista”, ollaan kohottu jollekin korkeammalle, ellei peräti korkeimmalle tasolle tuon ilmaisualueen piirissä. Runouden tapauksessa määrittävänä mediumina on kirjoitettu ja lausuttu kieli. Samasta syystä on aiheellista olettaa, että kun puhutaan muiden taiteenlajien kuin runouden itsensä runollisuudesta, on kysymys näiden taiteenlajien kielellisyyden laadusta. Mutta mitä on kielellisyys? Väittämäni mukaan asian ymmärtäminen jää puolitiehen ottamatta huomioon sitä, mitä taiteet siitä kertovat ja todistavat. Taiteiden kielellisyyttä ja kielen taiteellisuutta ei voi erottaa toisistaan, vaikka niitä yleensä ja usein miten tarkastellaan erikseen. Artikkelini pyrkii osoittamaan, että kun nämä kaksi näkökulmaa hetkittäin yhdistyvät, on syntyvä näkökulma olennaisesti sekä <em>ruumiillinen</em>että <em>näyttämöllinen</em>. Teksti pohjaa hiljattain ilmestyneeseen tutkielmaani <em>Logomimesis, Tutkielma esiintyvästä ruumiista</em>. (Tutkijaliitto 2020) Artikkeli pyrkii summaamaan teoksen keskeiset argumentit yleistajuisella tavalla, samalla kun se avaa teoksen problematiikan laajemmalle taiteiden väliselle keskustelulle ja taiteen tutkimukselle.</p> Esa Kirkkopelto Copyright (c) 2022 Esa Kirkkopelto https://tiedejaedistys.journal.fi/lisenssit https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/115797 ma, 31 loka 2022 00:00:00 +0200 Ilmastoviestinnän kolme potentiaalia https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/115881 <p>Artikkelissa tutkitaan, minkälaisia ovat ilmastoviestinnän tutkimuksen käsitykset suuren yleisön osallistumisesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja miten ne nivoutuvat käsityksiin viestinnästä yhtäältä osallistamisen välineenä, toisaalta koko osallistumisen problematiikkaa määrittelevänä vuorovaikutuksena. Henkilökohtaista sitoutumista ja ilmastoviestinnän psykologista potentiaalia korostava näkökulma on tavanomaisin tapa lähestyä osallistamisen problematiikkaa ilmastoviestinnän tutkimuksessa. Siinä viestintää näyttäytyy välineenä, jolla voidaan vaikuttaa ihmisten tietoihin, asenteisiin, tunteisiin ja käyttäytymiseen. Kansalaisvaikuttamisen näkökulmasta osallistuminen tarkoittaa yhteiskunnallista aktiivisuutta, jota tarkastellaan tutkimuksessa tyypillisesti demokraattisen puntaroinnin näkökulmasta. Viestinnälle ja kansalaisten osallistumiselle päätöksentekoon annetaan perustavanlaatuinen merkitys, mutta käytännössä ne saattavat pelkistyä ennalta määrättyjen tavoitteiden ajamiseksi. Poliittisen sitoutumisen näkökulma perustuu eronteolle henkilökohtaisen sitoutumisen individualismiin, kansalaisvaikuttamisen konsensushakuisuuteen ja viestinnän käsittämiseen vaikuttamiseksi.</p> Ville Kumpu Copyright (c) 2022 Ville Kumpu https://tiedejaedistys.journal.fi/lisenssit https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/115881 ma, 31 loka 2022 00:00:00 +0200 Säätiöyliopistojen perustajien valta https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/115244 <p>Vuoden 2009 yliopistolaki toi korkeakoulukentälle uusina toimijoina säätiöyliopistojen perustajat. Artikkelissa käsittelemme Tampereen yliopistofuusion tapaustutkimuksen avulla säätiö­yliopistojen perustajien vallankäyttöä toimijaverkostoteorian näkökulmista. Kuvaamme, miten perustajille ja etenkin Teknologiateollisuudelle muodostuu institutionaalista tilaa ja valtaa paikallisissa neuvotteluissa, miten pyrkimys rajoittaa yliopistolaisten valtaa yliopistoissa kerää Tampereen säätiöyliopistossa ympärilleen uusia toimijoita ja miten esimerkiksi Suomen kilpailukyky käännetään mikrotasolla osaksi fuusiota. Teknologiateollisuuden valta perustuu pääosin siihen, että sillä on ollut prosessissa tarpeeksi liittolaisia, jotka ovat yhtyneet sen tavoitteisiin – samalla kun prosessin kiistat ovat näyttäytyneet vain fuusioituneiden yliopistojen välisenä hankauksena. Prosessin konfliktit ovat kuitenkin pakottaneet Teknologiateollisuuden sellaiseen toimintaan, josta on jäänyt jälkiä ja joka on tehnyt siitä havainnoitavan, vaikkakin edelleen paljolti julkisuudelta piiloutuvan toimijan. </p> Hanna Kuusela, Tuukka Tomperi, Juha Raipola, Veera Kaleva, Mikko Poutanen, Tuomas Tervasmäki Copyright (c) 2022 Hanna Kuusela, Tuukka Tomperi, Juha Raipola, Veera Kaleva, Mikko Poutanen, Tuomas Tervasmäki https://tiedejaedistys.journal.fi/lisenssit https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/115244 ma, 31 loka 2022 00:00:00 +0200 Talouden finansialisaatio ja uudet finanssimarkkinat https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/115146 <p>Vuosien 2007–08 finanssikriisin välittömät syyt ja seuraukset ovat yleisesti tiedossa: Vuoden 2006 puolivälissä kiinteistöjen hinnat alkoivat laskea Yhdysvalloissa, mitä oli edeltänyt niiden hinnannousu ja kiinnitysluottojen kasvu. Nämä olivat lainarahalla rahoitetun kulutus- ja kiinteistöinvestointiboomin perusta. Kriisi puhkesi keväällä 2007 USA:n rahoitusmarkkinoiden nopeasti kasvaneessa osassa: taloudelliselta asemaltaan huonommassa asemassa oleville asunnonostajille myönnettyjen kiinteistöluottojen ja niiden johdannaisten markkinoilla. Tästä juontui kriisin englanninkielinen nimi subprime mortgage crisis eli parhaita huonompien kiinnitysluottojen kriisi. Kun yhä useampi kiinteistö- tai asuntoluoton saaja jätti maksuvaikeuksiensa takia lainansa lyhentämättä ja maksamatta, se johti kiinteistöjen ja asuntojen pakkomyynteihin, mikä taas johti hintojen romahtamiseen ja lopulta rahoituslaitosten maksuvaikeuksiin. Pankkien maksuvalmiuden kannalta välttämätön pankkien välinen lainaaminen pysähtyi käytännössä kokonaan. Suhteellisen pienen rahoitusmarkkinan kriisi levisi nopeasti maailmanlaajuiseksi finanssi- ja talouskriisiksi. Tämän kriisin ei pitänyt – käytettyjen luottoarvioiden ja tilastollisten laskentamallien mukaan – olla lainkaan mahdollinen. Pitihän uusien vakuuslainojen taata myönnettyjen luottojen tuotto yleisesti ottaen siinäkin tapauksessa, että osa näistä ”parasta huonommista” lainansaajista jättäisi korkonsa ja lainansa maksamatta. Luotot oli nimittäin paketoitu johdannaisiksi, vakuudellisiksi arvopareiksi, joihin sisältyi luottoluokitukseltaan eri tasoisia lainoja, joiden piti teoreettisesti turvata toisensa. (Carruthers, 2010, 162–163; ks. myös Esposito 2010, 130). Paketoitujen kiinnitysluottolainojen osat markkinoitiin kansainvälisille sijoittajille heidän riskinottohalukkuutensa mukaan: suurempaan riskiin sisältyi lupaus paremmasta tuotosta. (Poon 2009, 656). Luottokelpoisuudeltaan erilaisten lainojen yhteenniputuksen piti tehdä niistä tuottoisampia ja vähemmän riksialttiita sijoittajille, samalla kun niillä lainoitettiin sellaisten kotitalouksien asunto- ja kiinteistökauppoja, joita pidettiin aikaisemmin luottokelvottomina.</p> Jukka Gronow Copyright (c) 2022 Jukka Gronow https://tiedejaedistys.journal.fi/lisenssit https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/115146 ma, 31 loka 2022 00:00:00 +0200 Sosiologien tie Tampereelle https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/113075 <p>Lauantaina 6. maaliskuuta 1971 Tampereen yliopiston Suuri luentosali täyttyi Westermarck-seuran sääntömääräisen vuosikokouksen osanottajista. Mukana olleet muistelevat tilaisuutta vedenjakajana. Nuori vasemmistolainen sukupolvi otti haltuunsa johtokunnan, Sosiologipäivien ohjelman ja aikaa myöten myös Sosiologia-lehden. Tuskin kenellekään osallistujalle kyse oli vain erään tieteellisen seuran sisäisistä asioista. Monet käynnissä olevan kulttuurisen murroksen tekijät kiteytyivät tapahtumaan. Sosiologia oli paitsi yhteiskunnan kuvastin myös aktiivisen yhteiskunnallisen toiminnan väline. Liberaalin alkuvaiheen jälkeen tämä toiminta kanavoitui vasemmistoliikkeisiin, vuosi 1968 tästä symbolisena virstanpylväänä. Syntyi uusia yhteiskunnallisia liikkeitä, mutta myös olemassa olevat yhdistykset ja kulttuuri-instituutiot olivat ”valtauksen” kohteina. Yksi näistä oli sosiologien Westermarck-seura.</p> Olli Lagerspetz, Kirsti Suolinna Copyright (c) 2022 Olli Lagerspetz, Kirsti Suolinna https://tiedejaedistys.journal.fi/lisenssit https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/113075 ma, 31 loka 2022 00:00:00 +0200