Tiede & edistys

Ei tuotantotapaa ilman subjektiivisuuden tuotantoa

Olivia Maury — to, 31 elo 2023 00:00:00 +0300

Jason Read: The Production of Subjectivity. Marx and Philosophy. Brill, Leiden, Boston 2022. 428 s.

Subjektiivisuuksien tuottaminen on aina ollut kapitalistisen järjestelmän keskiössä. Subjektiivisuudet ovat myös yksi kapitalismin tutkimuksen mielenkiintoisimpia aihepiirejä. Kirjassaan The Production of Subjectivity. Marx and Philosophy filosofian professori Jason Read lähtee tutkimaan nimenomaan tätä ”subjektiivisuuden tuottamista” ja ottaa lähtökohdakseen Karl Marxin ajattelun, mutta laajentaa keskustelua muun muassa Deleuzen ja Guattarin sekä Negrin ja Althusserin kautta.

Miten tutkia valtiovaltaa?

Tuukka Brunila — to, 31 elo 2023 00:00:00 +0300

Mitchell Dean & Daniel Zamora, The Last Man Takes LSD – Foucault and the End of Revolution London: Verso, 2021. 256 s.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana valtiovalta on palannut keskeiseksi teemaksi poliittiseen teoriaan. Esimerkiksi uusliberalismia käsittelevät tutkimukset painottavat, että siinäkään kyse ei ole niinkään valtion vähenevästä roolista vaan pikemminkin valtion tehtävien uudelleenjärjestelystä pakkovaltana, eli välineenä pakottaa yksilöt tottelemaan taloudellista järjestystä. Uusliberaalissa hallinnossa valtiovallan tehtäväksi on tullut taloudellista järjestelmää haastavien toimijoiden, kuten työväenliikkeen, tukahduttaminen. (Ks. esim. Harvey 2007, 75–79 tai Slobodian 2018.) Toisaalta taas erilaiset kriisit, kuten pandemiat tai talouden ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat vaikeudet, ovat palauttaneet valtiovallan toimet ja valtion laajemman merkityksen yhteiskuntajärjestykselle teoreettisen keskustelun ytimeen (ks. Brunila & Lehtinen 2021). Valtion merkitys ei siis globalisaatiosta huolimatta ole millään yksinkertaisella tavalla vähentynyt.

Lisäys: Tekstin verkkoversioon lisätty tieto kirjoittajan tutkimusrahoituksesta.

Talouskurin lyhyt oppimäärä

Keijo Lakkala — to, 31 elo 2023 00:00:00 +0300

Janne Autto (toim.): Talouskuri tuli Suomeen. Vastapaino, Tampere 2023. 244 s.

Niin ilmastonmuutos, talouskriisit, koronakriisi kuin Ukrainan sotakin ovat kaikki asettaneet uusliberalistisen politiikan kyseenalaiseksi viimeisen reilun vuosikymmenen aikana. Siinä missä uusliberalismin aikana julkinen sektori on ollut leikkausten kohteena ja valtion väliintulo taloudelliseen toimintaan on nähty ongelmallisena, on viime vuosina nähty selkeää siirtymää kohti ”keynesiläisempiä” puheenparsia – ainakin yhteiskunnallisen mielikuvituksen tasolla.

Uudet oikeudet internetissä: mistä ne tulevat ja keitä ne velvoittavat?

Riku Neuvonen, Kari Karppinen — to, 31 elo 2023 00:00:00 +0300

Erityisesti sosiaalisen median alustojen vallan ja haittavaikutusten seurauksena on tapahtunut niin sanottu internetin sääntelykäänne. Sillä tarkoitetaan muutosta, jossa internetin vapautta korostavasta politiikasta on siirrytty tiukempaan sääntelyyn. Osana tätä keskustelua niin tutkimuksessa kuin kansalaisjärjestöissä on käyty vilkasta keskustelua uusista periaatteista ja oikeuksista, joihin sääntelyn pitäisi pohjautua. Tässä katsauksessa tarkastellaan, miksi keskustelu halutaan kehystää juuri yksilön oikeuksiksi ja millaisista oikeuksista on kyse.

Oikaisu: Puheenvuoron painetussa versiossa Neuvosen ja Karppisen kirjoittajatiedot on ilmoitettu väärin. Oikeat tiedot korjattu oheiseen verkkoversioon.

Tieteen ulkopuolisen rahoituksen vallasta

Ari Korhonen, Katariina Mäkinen — to, 31 elo 2023 00:00:00 +0300

Tieteen rahoitus suuntaa tiedettä sekä ilmeisin että vähemmän ilmeisin tavoin, mutta rahoituksen materiaalisista ja käytännöllisistä ehdoista ja seurauksista on yllättävän vähän keskustelua – etenkin suhteessa säätiöiden kaltaisiin omaehtoisiin tutkimuksen rahoittajiin. Millaista paikkaa tieteen ulkopuolisiksi sanotut rahoittajat pelaavat, millaista valtaa ne käyttävät tai oikeastaan – jos näin voi sanoa – mitä ne oikeastaan haluavat? Seuraavassa tarkastelemme näitä kysymyksiä symbolisen pääoman, läpinäkyvyyden sekä ajallisuuden ja riskienhallinnan teemojen avulla. Tarkoituksemme on etsiä sellaisia ajattelun tai käsitteellistämisen polkuja, joita seuraamalla rahoituksen valtaa voisi ymmärtää myös muutoin kuin vain yksinkertaisena kamppailuna tieteen ideaalien ja rahoittajien julkilausuttujen intressien välillä.

Kanssakulkijuudesta, jälkikirjoitus

Toimitus — to, 31 elo 2023 00:00:00 +0300

Tiede & edistyksen viime vuoden viimeinen pääkirjoitus käsitteli vertaisarviointia ja päätyi Madeleine Reevesiä (2022) seuraten ajatuksiin vertaisarvioinnista kanssakulkijuutena: arvioinnin ei pitäisi olla virheiden osoittelua, kurittamista tai portinvartijuutta, vaan yhdessä ajattelua kirjoittajan ja hänen tekstinsä kanssa – hoivaa, sotkuisia affekteja ja sitkeyttä tekstin äärellä.

Teoria-menetelmäpaketit laadullisessa sosiaalitutkimuksessa

Mikko J. Virtanen — to, 31 elo 2023 00:00:00 +0300

Tekstini osallistuu sosiaalitutkimuksen painopisteistä käytävään keskusteluun ja erityisesti laadullisen tutkimuksen teorioita, menetelmiä ja tutkimustapoja koskevaan nykydebattiin. Panokseni rakentuu kolmiosaisesti. Tarjoan ensinnäkin kehittelemäni analyyttisen välineen, teoria-menetelmäpakettityökalun (TMP-työkalu) tutkijayhteisön käyttöön. TMP-työkalu auttaa tunnistamaan erilaisia teorioiden ja menetelmien yhdistelmiä ja käyttötapoja ja valmentaa luomaan harkittuja tutkimusasetelmia. Välineen käyttö lisää näin ollen sekä tutkimustyön että sitä koskevan keskustelun refleksiivisyyttä. Toiseksi teen katsauksen suomalaisessa laadullisessa sosiaalitutkimuksessa hyödynnettyihin teorioihin, menetelmiin ja näiden yhdistelmiin. Aineistoni kattaa Sosiologia-lehdessä vuosien 2017 ja 2021 välillä julkaistut tutkimusartikkelit, joissa hyödynnetään ensisijaisesti laadullisia menetelmiä (n=61). Tutkimusotteeni on aineistolähtöinen ja argumentaationi rakentuu katsauksellisesti: kuvaan teorioiden ja menetelmien käyttöä sellaisena kuin se aineistossani esiintyy, nostan esille erilaisia teoria-menetelmäyhdistelmiä ja tarkastelen niiden erityispiirteitä. Kolmanneksi pohdin katsauksen tuloksia metodologisen minimalismin ja maksimalismin käsitteillä ja peilaan löydöksiäni laadullisen tutkimuksen laajan refleksiivisyyden painotukseen.

Abstract in English

Theory–Methods Packages in Qualitative Social Research

The article contributes to topical discussion around theories and methods in qualitative social research and aims to improve reflexivity of research practices by unpacking the often implicit assumptions that underpin them. For this, an analytical Theory–Methods Package tool (TMP tool) is introduced. The tool aids scholars in identifying different ways of employing and combining theories and methods in previous research and facilitates a fresh perspective to discern their own research designs. The TMP tool is also utilized in the article to identify various combinations of theories and methods in qualitative research articles published in Finnish sociology journal, Sosiologia, 2017–2021 (n=61). A data-driven examination offers an overview of TMP’s employed in Finnish qualitative social research and highlights their essential characteristics and distinctions. Subsequently, the findings are discussed in the broader context of the ’reflexivity turn’ in qualitative social research by utilizing the concepts of methodological minimalism and maximalism.

Hiljaisuuden kieli, (ei-)tieto ja naistekijyys Marguerite Durasin romaanissa Emily L.

Aura Sevón — to, 31 elo 2023 00:00:00 +0300

Tutkin tässä teoreettisessa esseessä ranskalaisen kirjailijan ja elokuvaohjaajan Marguerite Durasin (1914–1996) romaania Emily L. (1989/1987) siitä kulmasta, kuinka taiteen tekeminen, hiljaisuus ja sukupuoli kiertyvät siinä toisiinsa ja minkälaisia sukupuolittuneita merkityksiä hiljaisuus siinä saa. Kyseessä on iäkkään kirjailijanaisen elämänsä illassa sepittämä, itseään peilaava tai moninaistava ”antitarina”, joka sisältää kertomuksen myös toisesta, elämänsä viimeiselle matkalle valmistautuvasta kirjailijanaisesta. Luen romaania keskeisen modernistisen uudistajan autofiktiivisenä tutkielmana länsimaisen kirjallisuuden historiasta poispyyhitystä naistekijyydestä. Tällaisessa kehystyksessä teoksesta kasvaa vaikuttava, feministisesti kantaaottava poeettis-poliittinen metafora. Käyn vuoropuhelua feministisen filosofian, ranskalaisen kirjallisuudentutkimuksen sekä mustan ja post-koloniaalisen teorian kanssa osoittaakseni radikaalin moninaisen teoreettisen ajattelun avulla, että Durasin esteettisessä ilmaisussa tyylitelty hiljaisuus luo paradoksaalisesti aivan omanlaistaan kieltä. Lopuksi tarkastelen transkielisyyden käsitteen avulla, kuinka durasilainen hiljaisuuden kieli nivoutuu hänen kulttuurisesti hybridiin ja monikieliseen taustaansa.

Abstract in English

The Language of Silence, (Un)Knowledge and Female Authorship in Marguerite Duras’s novel Emily L.

In this theory-oriented essay, I examine Marguerite Duras’s (1914–1996) novel, Emily L. (1987), with a primary focus on the intertwinement of silence, writing, and gender, and the gendered meanings attributed to silence. In Emily L., an elderly female author tells a story of another female author embarking on her final journey. It is an ’anti-story’ narrative, multiplying or mirroring itself within itself. By analysing the text as an autofictional exploration of the erasure of female authorship in Western literary history, I highlight Duras’s role as a significant modernist literary innovator of the 20th century. Within this framing, the novel emerges as a powerful feminist poetico-political metaphor. I employ radically multiple theoretical perspectives, engaging in a thoughtful dialogue with feminist philosophy, French literary theory, as well as black and postcolonial feminist theory. This investigation reveals that in Duras's artistic expression, the stylized silence paradoxically creates a language of its’ own. In the end of the essay I analyse, with the help of the concept of literary translingualism, how Duras’s language of silence is intertwined with her culturally hybrid and multilingual background.

Radikaalit ristipistot

Radikaalit Ristipistot Helsinki — to, 31 elo 2023 00:00:00 +0300

Radikaalit Ristipistot Helsinki on helsinkiläinen käsityökollektiivi, joka on osa kansainvälistä craftivismi- eli käsityöaktivismiliikettä. Ryhmä kokoontuu säännöllisen epäsäännöllisesti ja tapaamisten pääpaino on yhteisöllisyydessä ja rennossa keskustelussa. Inspiraationa on osittain varhaiset feministiset ompeluseurat, joissa käsityöt olivat sivutuote poliittiselle järjestäytymiselle ja yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Oikaisu: kirjoitusvirhe korjattu sivulla 61.