Tiede & edistys

Paluu

Iisa Lepistö — 2025-03-05

"Viime vuosina työskentelyni on pyörinyt paluun ja toiston teemojen ympärillä. Kiven parissa työskentely on hidasta ja taivuttaa työstäjän seuraamaan kiven rytmiä. Taiteen tekeminen on aina tuntunut toistavan merkillisellä tavalla samaa kaavaa: tuntuu kuin palaisin saman teoksen äärelle aina uudelleen."

Iisa Lepistö on pääosin kiven parissa tekstin ja veiston keinoin työskentelevä taiteilija. Lepistö on valmistunut taiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta. Vuonna 2024 hänet palkittiin Raimo Utriaisen Säätiön nuorille veistäjille suunnatulla stipendillä.

Tieteellinen elämä

Toimitus — 2025-03-05

Schelling, esoteria ja luonnonfilosofia

Olli Pitkänen — 2025-03-05

Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikainen Schelling-tutkimus on nostanut Schellingin täysin Kantiin ja Hegeliin verrattavalla tavalla ajankohtaiseksi ajattelijaksi erityisesti luontometafysiikan alalla. Samanaikaisesti on käynyt tavanomaiseksi korostaa, että Schellingin keskeiset ideat eivät ole ”mystisiä” tai ”irrationaalisia” huolimatta aiemmasta aatehistoriallisesti orientoituneesta tutkimuksesta, joka on vakuuttavasti korostanut päinvastaista. Pohjaten niin ikään viime vuosikymmenien aikana nousseeseen esoterian tutkimukseen, erityisesti Wouter Hanegraaffin teoriaan esoterian valistuksen jälkeisen rationaliteetin ”poissuljettuna toisena”, artikkelin keskeinen väite on, että Schelling-tutkimus hyötyisi sekä filosofian historian että nykyfilosofisten kysymysten suhteen Schellingin esoteeristen vaikutteiden nostamisesta uudelleen neutraalin tarkastelun kohteeksi ja jopa potentiaalisten uusien oivallusten lähteeksi.

Luonnonfilosofian paluu ja romanttinen empirismi

Pirkko K. Holmberg — 2025-03-05

2000-luvun alun jälkeisessä saksalaisen idealismin tutkimuksessa korostuvat aiempaa enemmän luonnonfilosofia ja akateemisen filosofian ulkopuoliset, kirjailijoina tai luonnontieteilijöinä pidetyt hahmot, kuten J. W. von Goethe. Käsittelen artikkelissani Goethen merkittävää vaikutusta saksalaisen idealismin keskeisiin edustajiin Schellingiin ja Hegeliin, mikä tulee esille varsinkin Eckart Försterin sekä Dalia Nassarin tuotannossa. Kant antoi idealisteille sekä Goethelle käsitteellisiä välineitä kritisoida mekanistista luontokäsitystä varsinkin intellektuaalisen intuition sekä intuitiivisen ymmärryksen käsitteidensä välityksellä. Artikkelin keskivaiheilla taustoitan näiden käsitteiden kehitystä yhteydessä Goethen luonnontieteellisen metodin erityispiirteisiin. Lopuksi tuon esiin, miten Goethen luonnonfilosofinen ajattelu pohjustaa nykyisessä ympäristöfilosofiassa usein esitettyä kritiikkiä modernin luonnontieteen objektivoivaa ja välineellistävää luontokäsitystä kohtaan.

Rajoitetut ja rajoittamattomat

Alonzo Heino — 2025-03-05

Artikkeli pureutuu ihmisten ja muunlajisten eläinten väliseen erotteluun saksalaisessa luonnonfilosofiassa erityisesti taidon/taiteen (Kunst) teeman kautta. Teksti selventää saksalaisten valistuksen ja romantiikan ajan ajattelijoiden näkemyksiä eläinten taidoista ja pohtii tältä pohjalta ihmisen suhdetta omiin kykyihinsä, ympäristöönsä ja kanssaeläjiinsä. Teksti keskittyy erityisesti F. W. J. Schellingiin, joka on yksi idealistis-romanttisen luonnonfilosofian merkittävimmistä edustajista. Artikkeli taustoittaa Schellingin luontoa ja eläimiä koskevaa ajattelua esittelemällä vähemmälle huomiolle jääneen valistusajattelija H. S. Reimaruksen teoriaa eläinten taito- tai taidevieteistä (Kunsttriebe) sekä keskeisen romantiikan taustavaikuttajan J. G. Herderin näkemyksiä eläinten ja ihmisten suhteista ympäristöihinsä. Artikkeli palaa vielä lopuksi ihmis–eläin-erotteluun pahanteon näkökulmasta.

Saksalainen idealismi ja ympäristöfilosofia

Pirkko K. Holmberg — 2025-03-05

Tämän teemanumeron yhtenä tarkoituksena on esitellä saksalaisen idealismin ja romantiikan tutkimuksen viimeaikaisia kehityskulkuja, jotka ovat suomenkielisessä keskustelussa jääneet varsin vähälle huomiolle. Teemanumeron laatimiseen kannusti lisäksi vakaumus siitä, että idealistisen luonnonfilosofian esittämät kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niillä on merkittävää annettavaa nykyiseen ympäristöfilosofiseen keskusteluun. Muiden muassa filosofian ja kulttuurin ihmiskeskeisyyden ylittäminen sekä luonnon käsitteen kärsimä infaatio ovat olleet ympäristöfilosofian keskeisiä puheenaiheita.

Sosiaalisen uusintamisen inhimilliset kustannukset

Emma Lamberg — 2025-03-05

Politiikan ja kansainvälisten suhteiden professori Shirin M. Rain tuore teos Depletion: The Human Costs of Caring jatkaa hänen pitkäjänteistä työtään feministisen poliittisen talouden tutkimuksen parissa. Kirjan tarkastelun virittää tutkimusalalla usein osoitettu ristiriita: vaikka ilman hoivaa ja elämää ylläpitävää työtä yhteiskunnat ja taloudet pysähtyisivät, tämä työ on taloudessa rakenteellisesti aliarvostettua ja usein näkymätöntä. Näkymättömyys koskee eritoten palkatonta kodeissa ja yhteisöissä tehtyä työtä, joka sivuutetaan talouspolitiikassa ja sitä ohjaavissa tunnusluvuissa, kuten bruttokansantuotteessa. Seurauksena palkatonta hoiva- ja kotityötä kohdellaan ikään kuin se olisi ilmaista, mitä ei voi pitää sattumana tai vahinkona: yksityiselle pääomalle sekä kilpailukykyä tavoitteleville valtioille on ollut hyödyllistä kohdella palkatonta työtä loputtoman joustavana ja ehtymättömänä luonnonvarana.

Suomalaisen työelämän kokonaiskuvaa piirtämässä

Timo Aho — 2025-03-05

Suomalaisesta työelämästä riittää paljon puhetta, kirjoittelua ja kokemuksia, tutkimustakin, mutta tutkimukseen perustuvaa, yksien kansien väliin koostettua laajaa kokonaiskuvaa ei ole ollut saatavilla. Tätä aukkoa paikkaamaan on syntynyt Tuija Koivusen, Markku Sippolan ja Harri Melinin toimittama teos Työ elää, jossa esitellään suomalaisen työelämän muutoksia ja pysyvyyksiä kuvaavia ilmiöitä ja kehityskulkuja. Toimittajien mukaan teos sai alkunsa vuonna 2021, jolloin Työelämän tutkimusyhdistys juhli kolmekymmenvuotista taivaltaan. Jossain kohtaa juhlavuotta havahduttiin siihen, että ”suomalaisesta työelämästä ja sen tutkimuksesta ei ole olemassa ajantasaista teosta”.

Timo Kaitaron muistolle

Toimitus — 2025-03-05