Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta tai sen osia (esimerkiksi kuvaaja tai taulukot) ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun. Tekijöillä on myös julkaisuoikeudet kaikkeen tarjottuun materiaaliin. Epäselvissä tilanteissa selvitä asiaa "kommentteja toimittajalle" -kohdassa.
  • Tekstissä käytetään ainoastaan tekstin sisäisiä kirjallisuusviitteitä sekä loppuviitteitä mahdollisille ekskursioille tai pidemmille viittauksille.
  • Kaikki tekstitiedostot on on tallennettu docx-tiedostomuodossa (Microsoft Word).
  • Kaikki kuvat, kuviot ja taulukot lähetetään erillisinä tiedostoina ja niiden toivotut sijainnit on merkitty hakasulkuihin tekstin lomaan.
  • Teksti noudattaa myös muilta osin kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä tyyli- ja sisältövaatimuksia.
  • Vertaisarvioitavista tutkimusartikkeleista lähetetään kaksi versiota: a) alkuperäinen käsikirjoitus sekä b) sen anonymisoitu versio

Kirjoittajan ohjeet

Haluatko julkaista Tiede & edistyksessä?

Tiede & edistys etsii jatkuvasti uusia yhteiskuntatieteen ja humanististen tieteiden aloihin kuuluvia tekstejä julkaistavaksi. Tieteellisten vertaisarvioitujen tutkimusartikkeleiden lisäksi lehdessä julkaistaan myös lyhyempiä puheenvuoroja, esseitä ja kirja-arvioita.

Lehtemme tarjoaa monitieteisen ja harkitun palautteen ja käsikirjoitusten sujuvan käsittelyn. Kaikki hyvää tieteellisen kirjoittamisen tapaa noudattavat ja lehden linjaan sopivat tekstitarjoukset käsitellään lehtemme toimituksen kokouksissa monitieteisen keskustelun pohjalta. Ilmoitamme käsikirjoitusta koskevista päätöksistä ja toimenpiteistä 6-8 viikon päästä sen lähettämisestä (poislukien heinäkuu) . Vertaisarviointiprosessi kestää yleensä noin kolme kuukautta.

Tiede & edistys arvostaa poikkitieteellistä lähestymistapaa sekä selkeää näkemystä siitä, mihin tieteenalakohtaisiin tai teoreettisiin keskusteluihin kirjoittaja käsikirjoituksellaan ja tutkimustuloksillaan haluaa osallistua.

Olemme kiinnostuneet esimerkiksi sosiologian, filosofian, politiikan tutkimuksen, poliittisen talouden, yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen, sukupuolentutkimuksen, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen ja historian tutkimuksen kentistä. Arvostamme käsikirjoituksissa kriittisen yhteiskuntatieteen perinteen hallintaa, rohkeaa teoreettista keskustelua sekä uusien käsitteiden tutkimista ja luomista. Tutkimusartikkelit voivat olla käsitteellisiä, teoreettisia ja metodologisia sekä empiirisen aineiston analyysiin pohjautuvia. Käsikirjoituksessa tulee olla selkeä, hyvän tieteellisen kirjoittamisen mukainen rakenne. Lisäksi käsikirjoituksesta on tultava esiin, mikä on sen tutkimuksellinen kontribuutio ja suhde aikaisempaan tutkimukseen. Ennen käsikirjoituksen tarjoamista on myös aina hyvä arvioida, miksi teksti sopii tarjottavaksi juuri Tiede & edistykseen.

YLEISTÄ KÄSIKIRJOITUKSEN LÄHETTÄMISESTÄ

Voit tarjota tutkimusartikkeliasi tai muuta tekstiäsi julkaistavaksi lähettämällä sen meille lehtemme omalla käsikirjoituslomakkeella (vaatii rekisteröitymisen Journal.fi-palveluun ). Kaikki tekstitarjoukset, myös teemakokonaisuuksiin tarjotut käsikirjoitukset, tulee jättää Journal.fi-alustan käsikirjoituslomakkeen kautta. Ongelmatilanteissa ota yhteyttä osoitteeseen: tiede ja edistys@tutkijaliitto.fi .

Perehdy huolellisesti seuraaviin kirjoittajaohjeisiin hyvissä ajoin, ja aivan viimeistään ennen tekstin viimeistelyä ja lähettämistä. Toimituksella on oikeus hylätä käsikirjoitukset, jotka eivät noudata lehden kirjoittajaohjeita.

TUTKIMUSARTIKKELIT JA REFEREE-MENETTELY

Tiede & edistys noudattaa tutkimusartikkeleiden arvioinnissa anonyymiä referee-menettelyä. Vähintään kaksi ulkopuolista arvioijaa antaa kirjallisen lausunnon käsikirjoituksesta ennen kuin se voidaan hyväksyä julkaistavaksi (julkaisutyyppiluokka A1). Kirjoitukseen voidaan esittää muutoksia, jotka kirjoittajan edellytetään tekevän. Muokatun käsikirjoituksen yhteydessä kirjoittajan tulee palauttaa erillinen tiivis selvitys, josta käy ilmi arvion pohjalta tehdyt muutokset.

Turvataksemme mahdollisimman anonyymin referee-prosessin, pyydämme kirjoittajia lähettämään tutkimusartikkelistaan kaksi käsikirjoitusversiota: itse käsikirjoitus kokonaisuudessaan sekä siitä tehty anonymisoitu versio.

Lopullisen päätöksen julkaisusta tekee aina päätoimittaja yhdessä toimituskunnan kanssa. Tutkimusartikkelien enimmäispituus on 8000 sanaa sisältäen kirjallisuusluettelon. Tiede & edistys julkaisee vain ennen julkaisemattomia tekstejä.

Kahden käsikirjoitusversion ja muun materiaalin (kuvat, taulukot ym.) lisäksi mukaan tarvitaan erillinen kansilehti, jonka sisällöstä katso tarkemmin alla olevat ohjeet.

MUUT TEKSTITYYPIT

Julkaisemme tutkimusartikkeleiden lisäksi myös lyhyempiä katsausartikkeleita, keskustelu- ja kommenttipuheenvuoroja, esseitä, kolumneja ja kirja-arvioita (julkaisutyyppiluokka B1), jotka eivät käy läpi anonyymiä vertaisarviointia. Tekstien muutosehdotuksista ja julkaisupäätöksestä vastaavat päätoimittaja, toimituskunta ja toimitussihteeri. Käsikirjoituksissa noudatetaan samoja ohjeita kuin tutkimusartikkeleissa, mutta tiivistelmän kirjoittaminen ei ole tarpeellista. Lyhyempien puheenvuorojen enimmäispituus on 4000 sanaa kirjallisuusluettelo mukaan lukien ja kirja-arvioiden 1500–2000 sanaa.

Muista lähettää myös muiden tekstityyppien kanssa erillinen kansilehti tai sisällytä siinä pyydetyt tiedot käsikirjoitustiedostoon. Katso tarkemmat ohjeet alta.

TEKSTIN MUOTOILU

Käsikirjoitus tulee oikolukea käyttäen tekstinkäsittelyohjelman oikolukutoimintoja.

Merkitse väliotsikot lisäämällä yksi tyhjä kappale ennen ja jälkeen otsikon. Voit erottaa väliotsikot leipätekstistä tekstinkäsittelyohjelman otsikkotyyleillä tai lihavoinnilla. Leipätekstiä tai otsikoita ei lihavoida eikä alleviivata. (Alleviivaus on mahdollista vain perustelluissa erityistapauksissa kuten kielitieteellisissä artikkeleissa) .

Kappaleet erotetaan leipätekstissä toisistaan vain yhdellä rivinvaihdon painalluksella, ei tyhjiä rivejä kappaleiden väleihin. Kappaleväliä voi säätää kirjoitusohjelmassa, jotta kappaleet erottuvat.

Kursivoi korostettavat kohdat, esiteltävät käsitteet ja tekniset termit sekä vieraskieliset sanat ja lauseet, jotka eivät ole osa erisnimeä. Myös julkaistujen kirjojen ja lehtien nimet kursivoidaan leipätekstissä, loppuviitteissä ja kirjallisuusluettelossa.

Lähdeviitteet merkitään suluissa viitatun kohdan kanssa samaan virkkeeseen:

  • (Virtanen 2018, 13).

Kun viitataan useampaan virkkeeseen, merkitään viite välimerkin jälkeen ja sen sisälle piste:

  • Ensimmäinen viitettä koskeva virke on tässä. Viimeinen viitettä koskeva virke loppuu. (Valkonen & Nykänen 2017.)

Useampaan teokseen viitatessa lähteet tulevat aakkosjärjestykseen:

  • (Valkonen & Nykänen 2017; Virtanen 2018)

Useamman kuin kahden kirjoittajan tapauksessa merkitään lyhenteellä ym.:

  • (Lindberg ym. 2017)

Suorat lainaukset merkitään lainausmerkeillä, jos niiden pituus on kaksi virkettä tai vähemmän. Pidemmät lainaukset kirjoitetaan omaksi kappaleekseen. Lainaukset suomennetaan.

Vertaisarvioitavan käsikirjoituksen lähdeviitteet tulee anonymisoida siten, ettei kirjoittajaa voi niistä päätellä. Viittaukset kirjoittajan omiin julkaisuihin tulee muotoilla esimerkiksi muodossa (sukunimi vuosiluku). Viitteet palautetaan julkaisupäätöksen saaneeseen käsikirjoitukseen.

Leipätekstistä erotettavat sivuhuomiot kirjoitetaan juoksevasti numeroituihin loppuviitteisiin alaviitteiden sijaan, jotka tehdään tekstinkäsittelyohjelman loppuviitetoiminnolla.

Kirjallisuusluettelossa ilmoitetaan kirjoittajan suku- ja etunimi, julkaisuvuosi, teoksen nimi, kustantaja ja kustantajan kotipaikka sekä käännöksistä myös kääntäjän nimi. Kokonaisen teoksen nimi kursivoidaan, artikkelien nimet laitetaan lainausmerkkeihin (engl. right double quotation mark). Artikkelikokoelmassa mainitaan myös teoksen toimittajat. Artikkeleista ilmoitetaan lehden vuosikerta, numero ja sivunumerot :

  • Benjamin, Walter (1989/1955) ”Pariisi 1800-luvun pääkaupunki”. Suom. Keijo Rahkonen ja Ossi Rahkonen. Teoksessa Jussi Kotkavirta ja Esa Sironen (toim.) Moderni/postmoderni. Tutkijaliitto, Helsinki, 43–57.

  • Roman-Lagerspetz, Sari (2011) ”Althusser ja subjektin ongelma”. Tiede & edistys 36:1, 1–18.

Internet-lähteistä ilmoitetaan kirjoittaja, vuosiluku, dokumentin otsikko, www-osoite sekä vierailupäivämäärä muodossa: ”Viitattu 12.6.2020”. Jos kirjoittajan nimi puuttuu, mainitaan sivuston ylläpitäjä, vuosiluku, dokumentin otsikko, www-osoite ja vierailupäivämäärä:

  • Valtiovarainministeriö (2020) ”Digiohjelman verkostotilaisuus 14.10.2020 #digiohjelma”. Verkostotilaisuuden esitysmateriaalit. https://vm.fi/documents/10623/30029448/Digiohjelman+verkostotilaisuus+14.10.2020.pdf/ Viitattu 12.6.2020.

Mikäli sekä kirjoittajan että ylläpitäjän tiedot puuttuvat, mainitaan dokumentin otsikko, vuosiluku, www-osoite ja vierailupäivämäärä.

TUTKIMUSARTIKKELIN ANONYMISOINTI

Tutkimusartikkeleista lähetetään kaksi eri käsikirjoitusversiota: alkuperäinen ja anonymisoitu versio.

Anonymisoinnilla tarkoitetaan sitä, että tekstistä poistetaan viittaukset kirjottajaan tai kirjoittajiin ja ne merkitään poistoiksi selkeällä tavalla, sekä sitä, että tekstitiedoston metatiedoista poistetaan kaikki tekijään viittavat tiedot. Ohjeita tekstitiedostojen metatietojen poistamiseen täällä.

Esimerkki anonymisoidusta viittauksesta leipätekstissä:

  • Kehitelmäni pohjaa taannoin ilmestyneeseen tutkielmaani Logomimesis: Tutkielma esiintyvästä ruumiista (Kirkkopelto 2020)

  • Kehitelmäni pohjaa taannoin ilmestyneeseen tutkielmaani [ANONYMISOITU]

Kirjallisuusluettelosta poistetaan kaikki sellaiset omat teokset, joihin tekstissä viitataan jollain tapaa tunnistettavasti . Muita omia teoksia ei tarvitse poistaa kirjallisuusluettelosta. Eli jos tekijän yhteys ei käy viittauksesta ilmi, sitä ei tarvitse anonymisoida.

KANSILEHTI JA TEKIJÄTIEDOT

Käsikirjoituksen kansilehti lähetetään omana erillisenä tiedostonaan. Kansilehdelle kirjoitetaan käsikirjoituksen otsikko, abstrakti ja 3–5 sisältöä kuvaavaa asiasanaa sekä suomeksi että englanniksi. Suomenkielisen abstraktin maksimipituus on 1000 merkkiä, englanninkielisen 800 merkkiä. Lisäksi kansilehdelle kirjoitetaan kaikkien kirjoittajien tiedot: oppiarvo, työtehtävä, akateeminen affiliaatio tai työn toimipaikka ja yhteystiedot. Tietoja käytetään mahdollisiin käsikirjoitusta koskeviin yhteydenottoihin sekä lehden tekijänkappaleiden postituksiin.

Muissa kuin tutkimusartikkeleissa kaikki kansilehden suomenkieliset tiedot voidaan erillisen kansilehtitiedoston sijaan lisätä myös käsikirjoitustiedoston alkuun. Englanninkieliset versiot tarvitaan vain vertaisarvioitavilta tutkimusartikkeleilta.

ARVIOT, ESITTELYT & ERITTELYT

Kirja-arvioiden ja muiden kritiikkien alussa mainitaan käsiteltävän teoksen tekijä, nimi, suluissa alkukielinen nimi ja vuosiluku, kääntäjä, kustantaja, paikkakunta, julkaisuvuosi ja sivumäärä:

  • Martin Heidegger: Kant ja metafysiikan ongelma (Kant und das Problem der Metaphysik, 1929). Suomentanut Markku Lehtinen. Vastapaino, Tampere 2020. 279 s.

Kirja-arvioiden yhteydessä lähetetään kansikuva, joka vastaa arvioon käytettyä teosta (mikäli painolaatuista kuvaa ei ole saatavilla, myös referenssikuva käy).

TIEDOSTOT JA NIIDEN NIMEÄMINEN

Tallenna käsikirjoituksesi ja kansilehti Microsoft Wordin docx-muodossa.

Käsikirjoitukseen liittyvät taulukot, kuvat ja kuviot lähetetään erillisenä tiedostona: taulukot taulukkotiedostona (xlsx, ods) ja kuvat ja kuviot painolaatuisina (300 ppi) harmaasävykuvina (png, tiff). Niiden paikka merkitään selkeästi käsikirjoitukseen hakasulkuihin.

TEEMANUMEROT

Otamme jatkuvasti vastaan ennakkoluulottomia teemanumeroehdotuksia. Tutustu teemanumeroohjeisiimme täältä: https://tiedejaedistys.journal.fi/teemaohjeet

 


 

Tiede & edistys noudattaa toiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön ohjeistusta sekä TSV:n vertaisarviointitunnuksen mukaisia hyviä käytäntöjä.

 


 

Yhteiskuntateorian nykytila ja tulevaisuus

Numerosta 4/2021 aloitettu puheenvuorosarja pohtii yhteiskuntateoriaa ja yhteiskuntateoreettisen
keskustelun nykytilaa ja tarjoaa alustan monipuoliselle ja monitieteiselle keskustelulle yhteiskuntateoriasta

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Tallennamme artikkeleiden ja muiden tekstien arviointiin, editointiin ja julkaisemiseen liittyviä tietoja ja kirjeenvaihtoa TENK:n ja Tiedekustantajat ry:n suositusten mukaisesti.

Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla. Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.

Lisätietoja
Kimmo Kallio, toimitussihteeri, Tiede & edistys kimmo.kallio@tutkijaliitto.fi