Tiede & edistys 4 / 2023 on julkaistu

2024-02-29

Tiede & edistyksen numero 4/23 on viimein lukijoiden saatavilla – parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Lehden vertaisarvioitu artikkeli käsittelee tarkkanäköisesti Derridan käsityksiä taideteoksesta. Puheenvuoroissa pohditaan mediaa monikriisin yhteiskunnassa ja jatketaan debattia yhteiskuntateorian tehtävistä. Taidesivut valtaa Antti Nylénin kirjapainon taide.

Numeron pääkirjoitus hahmottelee esiin tieteellisen julkaisemisen rakenteisiin piiloutuvia teksti- ja toimitustyön tekijöitä. Millaisia haamuja, nimettömiksi ja palkattomiksi jääviä kirjoittajia kummittelee tutkimuksen talossa?

Martta Heikkilä pohtii artikkelissaan Teokseton teos: Jacques Derrida ja taideteoksen käsite, miksi teoksen käsite kaipaa Derridan mukaan dekonstruktiota ja mitä seuraa, kun ”teos” oletetaan rajoiltaan liukuvaksi ja olosuhteista riippuvaksi käsitteeksi. Artikkeli pureutuu erityisesti Derridan filosofian käsitteeseen désoeuvrement, joka voidaan kääntää ”toimettomuudeksi” tai ”teoksettomuudeksi”. Derridalaisittain ajateltuna teos näyttäytyy luonnostaan heterogeenisena alustana: yhdistelmänä ristiriitaisia ja sovittamattomia osia, jotka eivät ole syntyneet vain teoksen sisältä käsin.

Timo Harjuniemen puheenvuoro Monikriisissä media kalibroi kansalaisen kriisitietoisuutta ja riskinottohalukkuutta tarkastelee median huomiovaltaa monikriisiin ajautuneissa yhteiskunnissa. Kun samanaikaiset, vaikeasti hallittavat ja vaikeasti ennakoitavat kriisit ilmastonmuutoksesta pandemioihin ja poliittisten ääri-ilmiöiden nousuun kietoutuvat yhteen, saa myös media uuden roolin kansalaisten riskitietoisuuden ylläpitäjänä. Puheenvuoro esittää, että medialla on kyky vaikuttaa kansalliseen riskinottohalukkuuteen ja yhteisen huomion jakautumiseen.

Mattias Lehtisen puheenvuoro jatkaa puolestaan Tiede & edistyksen debattisarjaa "Yhteiskuntateorian nykytila ja tulevaisuus". Puheenvuorossaan Lehtinen painottaa yhteiskuntateorian emansipatorista voimaa tutkimalla moninaisuuden ja totaliteetin välistä suhdetta poliittisen filosofian ja teorian välinein. Lehtinen argumentoi moninaisista tilanteista tehdyn teoreettisen kuvittelun olevan voima, jolla kasvattaa yhteiskuntateorian emansipatorista potentiaalia.

Debattisarjan aiemmat puheenvuorot:

Mikko J. Virtanen: Minne menit, yhteiskuntateoria? (4/21)
Olivia Maury: Missä lymyilet, yhteiskuntateoria? (1–2/22)
Olli Herranen: Yhteiskunta teoriassa – teoria yhteiskunnassa (3/22)
David Inglis ja Anna-Mari Almila: Yhteiskuntateorian maahantuonnin ongelmista (3/22)

Saana Jukolan kirja-arvio pohtii objektiivisuuden merkityksiä esittelemällä Stephen Johnin teoksen Objektiivisuus tieteessä. Objektiivisuus on tieteen tärkeä ideaali, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

Numeron taiteilija Antti Nylén esittelee kuvissaan kirjanteon taidetta. Nylénin julkaisuprojekti Bokeh toteuttaa kirjoja käsityönä 100-200 kappaleen editioina.