Minima Moralia kulttuurivastaisuuden aikakaudella
DOI:
https://doi.org/10.51809/te.152226Avainsanat:
Theodor Adorno, Minima Moralia, Kriittinen teoria, Frankfurtin koulukunta, kulttuuriAbstrakti
Philipp Felsch kuvaa kirjassaan Summer of Theory: History of a Rebellion 1960–1990 (2022), kuinka vastaansanomattomalla tavalla Minima Moralia vaikutti 1950-luvun lopulla täysi-ikäistyneihin, lapsuutensa natsismin ja pommitusten varjossa eläneisiin saksalaisiin, joilla oli intellektuaalisia taipumuksia. Felschin kirja piirtää esiin Minima Moralian, joka oli sukupolvensa vade mecum: se kulki takintaskussa ja sitä luettiin junassa ja jopa kävellessä, yleislääke, jota kuului ottaa pieninä annoksina kaikissa tilanteissa. Se toimi myös merkkinä kuulumisesta tarkemmin määrittelemättömään toisinajattelijoiden yhteisöön. Länsi-Saksan julkisen keskustelun tunkkaisessa ilmastossa Adorno oli erottuva hahmo. Hän pakotti filosofisen ajattelun tasolle, jolle edelleen hyvin autoritäärisessä ja vain näennäisesti välinsä lähihistorian kanssa selvittäneessä yhteiskunnassa harva uskaltautui.
Mitä aikamme kulttuurivihamielisyys tarkoittaa Adornolle?
Tiedostolataukset
Julkaistu
Viittaaminen
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2025 Taneli ViitahuhtaVuodesta 2021 eteenpäin
Tiede & edistyksen sisällöt on numerosta 1-2 / 2021 eteenpäin julkaistu lisenssillä:
Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen (CC BY-NC-ND 4.0).
Tutustu lisenssin ehtoihin täällä. Tekijänoikeudet säilyvät tekijällä.
* * *
Vuodet 1976-2020
Tiede & edistyksen tekstit vuosilta 1976-2020 on uudelleenjulkaistu avoimesti seuraavin ehdoin:
Tekstit ja materiaalit ovat vapaasti luettavissa ja käytettävissä sellaisinaan. Tekijänoikeudet ja rinnakkaisjulkaisuoikeudet pysyvät tekijällä. Tekstien ja muun sisällön uudelleenjulkaisuun on pyydettävä lupa tekijältä.
