Tieteen kieli ja käsitteellinen työ

Kirjoittajat

  • Ari Korhonen Helsingin yliopisto
  • Katariina Mäkinen Itä-Suomen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.51809/te.148218

Avainsanat:

tieteen kieli, käsitteellinen työ, termityö, tutkimusinfrastruktuurit

Abstrakti

Keskustelu tieteen kielestä on ollut jo ainakin parinkymmenen vuoden ajan jonkinlainen helppo keino tarttua tieteen ajankohtaisiin ilmiöihin. Koneen säätiö on jakanut viidentoista vuoden ajan Tiedekynä-palkintoa, jonka ajatuksena on tukea tieteellistä kirjoittamista, jossa “suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti”. Tieteellisten seurain valtuuskunta puolestaan kampanjoi ahkerasti kotimaisen tiedejulkaisemisen puolesta kärkenään ajatus, että suomenkielisyys on keskeinen osa sitä miten tiede on ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Myös Sitra puhuu monipuolisesti tieteen kielestä ja korostaa sitä, miten toive ajanmukaisesta yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta ja demokratiasta kytkeytyy tieteen ja yksittäisten tutkijoiden osallistumiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun nimenomaan kunkin yhteiskunnan omalla kielellä. Tämä liike ja suunta on ollut helppo hyväksyä – toki vastassa oleva olkiukko, siis kansainvälinen huippututkimus englanniksi, on aivan ilmeinen ja sen tuottamat vaikeudet tuttuja läpi koko tieteen tuotantokentän.

Tieteen kieli ja käsitteellinen työ

Tiedostolataukset

Julkaistu

2024-10-16

Viittaaminen

Korhonen, A., & Mäkinen, K. (2024). Tieteen kieli ja käsitteellinen työ. Tiede & edistys, 49(3), 4–11. https://doi.org/10.51809/te.148218

Numero

Osasto

Pääkirjoitus