Tule hyvä feminismi, älä tule paha feminismi. Ajatuksia akateemisen feminismin episteemisistä tavoista
DOI:
https://doi.org/10.51809/te.127570Avainsanat:
Feministisen tutkimuksen epistemologia, Feminismin epistemologia, Sukupuolentutkimus, Sukupuolentutkimuksen epistemologia, Intersektionaalisuus, Akateeminen feminismi, Queer, Valkoisen feminismin kritiikki, PolarisaatioAbstrakti
Sukupuolentutkimus on monitieteinen tieteenala, jonka itseymmärrys rakentuu pitkälti ajatukselle itsestään kumouksellisena, radikaalina ja kriittisenä kenttänä (Wiegman 2012). Akateemisen feminismin juuret ovat sekä tieteenkritiikissä että aktivismissa, joka pyrkii yhteiskunnan rakenteiden muuttamiseen. Akateemisena feministinä ja sukupuolentutkijana olen viime aikoina havahtunut siihen, että sukupuolentutkimuksen ”kenttä” näyttäytyy toisinaan skitsofreenisena. Alan vahvuudet ovat pitkälti teorioissa ja käytännöissä, joiden tavoite on ”kyseenalaistaa niin patriarkaatin ja heteronormatiivisuuden kuin kapitalismin ja rasismin määrittämiä suhteita” kuten tämän teemanumeron kirjoituskutsussa todetaan, sekä ajattelutraditioissa, jotka ovat luoneet uusia tapoja hahmottaa ja ajatella subjektia ja sukupuolta, erojen merkityksiä sekä tiedon politiikkaa.
Samalla feministisen tutkimuksen ja teorian kentällä käydään keskusteluja, joita motivoidaan kamppailuna antirasismin, intersektionaalisuuden ja eettisen feminismin puolesta ja joita luonnehtii ajoittain vahva moralismi, eli mustavalkoinen ja polarisoiva ote. Yhtäältä diagnosoidaan valtaerojen ja väkivallan problematiikkaa ja tuodaan esille, miten yhteiskunnallisesti tuotetaan ja ylläpidetään rasismia, seksismiä, ableismia ja sukupuolikonservatismia sekä muita vastaavia rakenteita, joihin liittyy etuoikeuksia ja hierarkioita. Toisaalta kun nämä valtahierarkiat ilmenevät yhteiskunnassa, kulttuurissa – itsessämme ja muissa – tähän reagoidaan usein ei vain kriittisesti, vaan reaktiivisesti, defensiivisesti ja aggressiivisesti. Näitä affektiivisia ajattelu- ja toimintatapoja puolestaan taas oikeutetaan viittaamalla väkivaltaan, tiettyjen ryhmien haavoittuvaisuuteen, intersektionaaliseen ajatteluun tai kolonialistisen, kapitalistisen heteropatriarkaatin kritiikkiin (ks. Phipps 2022).
Haluan tässä puheenvuorossa kiinnittää huomiota siihen, miten aikamme keskustelukulttuurin dynamiikat näkyvät myös sukupuolentutkimuksen kentällä ja tuottavat jännitteitä, jotka alan tutkijoiden on hyvä tunnistaa ja huomioida. Muuten riskinä on, että moniulotteiset ja kompleksiset aiheet ja ilmiöt pelkistetään vastakkainasetteluiksi, vaikka akateeminen feminismi ja queer-tutkimus pyrkivät usein nimenomaan kriittisesti tarkastelemaan eri ilmiöitä monimerkityksellisesti, vastakkainasetteluja purkaen. Sukupuolentutkimus ja akateeminen queer-feminismi korostavat tieteidenvälisyyttä, ja kentän ytimessä on teoreettis-metodologinen keskustelu, jossa politisoidaan tiedontuottamista ja teoretisoidaan subjektin suhdetta ympäristöönsä, erilaisiin ”toisiin”. Toisin sanoen sukupuolentutkimus ja akateeminen feminismi on kenttä, jossa kehitetään uusia tapoja hahmottaa esimerkiksi identiteettiin, seksuaalisuuteen ja rodullistamiseen liittyvien prosessien kysymyksiä ja haasteita. Sukupuolentutkimuksen yhteiskuntakriittiset teoreetikot ja ajattelijat ovat inspiroineet kapinalliseen ajatteluun, erilaisten diskurssien sekä poliittis-eettisten filosofisten kysymysten kriittiseen tarkasteluun. Taustalla ovat teoriat jakautuneesta subjektista, jonka halut, identifikaatiot, näkemykset ja tunteet eivät kerro sisäisestä minuudesta, vaan kulttuurisista valtasuhteista ja opittujen toimintatapojen sekä kriittisen ajattelun kamppailusta. Tämä kamppailu näkyy myös sukupuolentutkimuksen ja akateemisen feminismin keskustelujen kentällä. Pyrin puheenvuorossani valottamaan esimerkkien kautta, minkälaisia kysymyksiä tämä herättää feministisen tutkimuksen etiikasta ja politiikasta.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Viittaaminen
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2023 Salla Aldrin SalskovVuodesta 2021 eteenpäin
Tiede & edistyksen sisällöt on numerosta 1-2 / 2021 eteenpäin julkaistu lisenssillä:
Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen (CC BY-NC-ND 4.0).
Tutustu lisenssin ehtoihin täällä. Tekijänoikeudet säilyvät tekijällä.
* * *
Vuodet 1976-2020
Tiede & edistyksen tekstit vuosilta 1976-2020 on uudelleenjulkaistu avoimesti seuraavin ehdoin:
Tekstit ja materiaalit ovat vapaasti luettavissa ja käytettävissä sellaisinaan. Tekijänoikeudet ja rinnakkaisjulkaisuoikeudet pysyvät tekijällä. Tekstien ja muun sisällön uudelleenjulkaisuun on pyydettävä lupa tekijältä.