Epävakaita aikoja
Kapitalismin kriisitendenssit uusliberalismista koronapandemiaan
Avainsanat:
globaali poliittinen talous, kriisiteoria, marxismi, kapitalismi, koronapandemiaAbstrakti
Artikkelissa hahmotellaan teoreettista viitekehystä kapitalististen kriisien ymmärtämiseksi ja sovelletaan sitä koronakriisiin. Tarkastelemme kriisiteorioiden historiallista kehitystä, syntetisoimme neljää marxilaista kriisiteoriaperinnettä ja avaamme mekanismeja, jotka tekevät kapitalistisista kriiseistä välttämättömiä. Uusliberaali kasautumismalli mahdollisti tuotannon ulkoistamisen, työvoiman aseman heikentämisen ja talouden finansoitumisen avulla globaalien keskinäisriippuvuuksien syvenemisen, kunnes sen ristiriidat purkautuivat vuosien 2007–2009 finanssikriisissä. Vuoden 2020 alussa koronavirus iski suuren taantuman heikentämään maailmantalouteen, jonka ilmauksia tuottavuuden hidas kasvu ja alhainen voittoaste ovat globaalissa pohjoisessa olleet. Koronakriisin tapausesimerkin avulla on mahdollista valottaa globaalin kapitalismin nykyisiä rakenteellisia toimintaehtoja. 2000-luvun edetessä kapitalistisen maailmantalouden ajuriksi on asettunut Itä-Aasia. Voimasuhteiden ja keskinäisriippuvuuksien muutos tuo mukanaan kasvavaa epävakautta maailmantaloudessa.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Viittaaminen
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2022 Otto Kyyrönen, Miika KabataVuodesta 2021 eteenpäin
Tiede & edistyksen sisällöt on numerosta 1-2 / 2021 eteenpäin julkaistu lisenssillä:
Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen (CC BY-NC-ND 4.0).
Tutustu lisenssin ehtoihin täällä. Tekijänoikeudet säilyvät tekijällä.
* * *
Vuodet 1976-2020
Tiede & edistyksen tekstit vuosilta 1976-2020 on uudelleenjulkaistu avoimesti seuraavin ehdoin:
Tekstit ja materiaalit ovat vapaasti luettavissa ja käytettävissä sellaisinaan. Tekijänoikeudet ja rinnakkaisjulkaisuoikeudet pysyvät tekijällä. Tekstien ja muun sisällön uudelleenjulkaisuun on pyydettävä lupa tekijältä.
