Todellinen elämä: Bergson ja koettu luonto
DOI:
https://doi.org/10.51809/te.112633Avainsanat:
Henri Bergson, filosofia, naturalismi, vitalismi, Félix Ravaisson, luonnonfilosofia, psykologiaAbstrakti
Bergsonin elämänfilosofia liittyy laajaan suuntaukseen, joka syntyi biologian mullistuksien myötä 1800-luvun loppupuolella (Friedrich Nietzsche, Wilhelm Dilthey, Menyhert Palágyi, Ludwig Klages, Max Scheler, Georg Simmel, William James...). Sikäli kuin naturalismi tulkitaan tämän päivän keskustelussa usein yksipuolisesti materialismiksi, elämänfilosofia voi antaa toisen kiinnostavan näkökulman ihmisen asemaan luonnossa. Suuntaus on tässä suhteessa vahvasti vaikuttanut fenomenologisiin teorioihin subjektin ruumiillisuudesta ja yleensäkin embodiment-käsitteeseen. Artikkelin tarkoitus on valaista filosofisen psykologian ja luonnonfilosofian suhdetta Bergsonin tuotannossa, temaattisesti syventää tätä suhdetta sekä historiallisesti ja ontologisesti taustoittaa Bergsonin filosofiaa, muun muassa suhteessa hänen edeltäjänsä Félix Ravaissonin aristotelismiin.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Viittaaminen
Numero
Osasto
Lisenssi
LisenssiVuodesta 2021 eteenpäin
Tiede & edistyksen sisällöt on numerosta 1-2 / 2021 eteenpäin julkaistu lisenssillä:
Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen (CC BY-NC-ND 4.0).
Tutustu lisenssin ehtoihin täällä. Tekijänoikeudet säilyvät tekijällä.
* * *
Vuodet 1976-2020
Tiede & edistyksen tekstit vuosilta 1976-2020 on uudelleenjulkaistu avoimesti seuraavin ehdoin:
Tekstit ja materiaalit ovat vapaasti luettavissa ja käytettävissä sellaisinaan. Tekijänoikeudet ja rinnakkaisjulkaisuoikeudet pysyvät tekijällä. Tekstien ja muun sisällön uudelleenjulkaisuun on pyydettävä lupa tekijältä.