Tiede & edistyksen teemanumero Nuorisotutkimuksen hankala tieto (3/2025) on julkaistu
Tiede & edistyksen teemanumero Nuorisotutkimuksen hankala tieto (3/2025) on ilmestynyt!
Numerossa paneudutaan nuorten aikatyöhön kiihtyneessä ajassa, luottamuksen rakentumiseen nuorten kohtaamisessa, ilmapiirin rooliin ympäristökriisin kohtaamisessa ja kysymyksiin sijoitettujen nuorten osallistumisen ehdoista.
Päivi Honkatukia ja Marja Peltola pohtivat pääkirjoituksessaan nuorisotutkimuksen tiedon ”hankaluutta” eli tieteenalan peruskysymystä siitä, kuinka nuorten kokemukset ja näkökulmat muovautuvat yhteiskunnalliseksi ja akateemiseksi tiedoksi. Entä miten muuttuva maailma ja uudet akateemiset keskustelut haastavat totuttuja tapoja hahmottaa nuorisotutkimuksen tietoa?
Jenni Kallio ja Susanna Ågren käsittelevät artikkelissaan nuorten aikatyötä. Nuorisotutkimuksen keskustelut perustuvat usein lineaariseen ja tulevaisuuskeskeiseen ymmärrykseen ajasta. Voisiko aikaa hahmottaa toisin? Millaisia eri ulottuvuuksia ja kerrostumia ajalla on nuorten elämää koskien?
Toisessa tutkimusartikkelissa Lauri Jäntti ja Noora Pyyry käsittelevät luottamuksen rakentumisen merkitystä nuorisotutkimuksen tiedontuotannolle. Kirjoittajat tarkastelevat erityisesti tutkimustilanteen affektiivista ilmapiiriä, joka voi vahvistaa tai rapauttaa luottamusta. Artikkelin jälkihumanistinen lähestymistapa tuo esiin, kuinka esimerkiksi konkreettiset tilajärjestelyt voivat osaltaan vaikuttaa ilmapiirin kehkeytymiseen.
Ilmapiiri on keskeinen käsite myös numeron kolmannelle tutkimusartikkelille. Riikka Hohti, Henrika Ylirisku, Verneri Valasmo, Varpu Mehto ja Rachel Sinquefield-Kangas tutkivat nuoruutta ympäristökriisien ilmapiirissä. Kirjoittajat tarkastelevat luonnontieteellisessä museossa toteuttamaansa nuoria osallistavaa tutkimusta ilmapiirin etnografian kautta. Ilmapiiri on artikkelissa sekä tutkimuskohde että affektiivisen ja ontologisen virittymisen metodi: sen kautta päästään pohtimaan esimerkiksi ihmisen ja muunlajisten välisiä rajanvetoja sekä nuorten tulevaisuuden näköaloja lajikadon hiljentämässä maailmassa.
Numeron viimeisessä vertaisarvioidussa artikkelissa Essi Julin ja Timo Harrikari pohtivat sijaishuoltoon sijoitettujen nuorten kuulemista ja siellä tuotetun tiedon hankaluutta. Millaisia ovat lastensuojelun piirissä olevien nuorten osallistumisen mahdollisuudet ja millaisin ehdoin ne rakentuvat? Artikkelin tunnustusteoreettinen viitekehys tarjoaa välineitä tarkastella, millä tavoin sijaishuollossa elävät nuoret tulevat nähdyiksi, kuulluiksi ja arvostetuiksi tai jäävät vaille tunnustusta.
Esittelyjä & erittelyjä -osiossa Ville Suuronen arvioi Didier Eribonin teosta Paluu Reimsiin.
Numero on luettavissa avoimesti lehden verkkosivuilla tiedejaedistys.journal.fi.
