Tiede & edistyksen numero 3/23 on julkaistu
Tiede & edistyksen numero 3/23 on julkaistu. Lehdessä on arkipäivän utopioita käsittelevän artikkelin lisäksi ajankohtainen puheenvuoro yliopistopolitiikasta sekä monta kiinnostavaa kirjaesittelyä. Mukana myös Timo Kaitaron hieno tutkielma André Bretonin tavasta käyttää kuvia osana teostensa kokonaisuutta sekä Suomessa vierailleen filosofi Emanuele Coccian haastattelu.
Numeron pääkirjoituksessa pohditaan tiedeviestintää tieteellisen julkaisun ja sen toiminnan näkökulmasta. Millaisista lähtökohdista viestintää tulisi tehdä ja millaisia toiminnan mahdollisuuksia tiedeviestinnän kentällä on?
Inna Perheentupa, Suvi Salmenniemi ja Pilvi Porkola tarkastelevat arkipäivän utopioita artikkelissaan ”Mikä tahansa on mahdollista tässä talossa”: Arkipäivän utopioiden materiaaliset järjestykset. Etnografisen tutkimuksen keinoin artikkeli osoittaa, että arkipäivän utopioille ominainen vaihtoehtoiseen tulevaisuuteen kurottautuminen on vahvasti materian, erityisesti talojen, muovaamaa. Talot mahdollistavat utooppisten yhteisöjen toisin olemisen, tekemisen ja ajattelemisen. Artikkelin tapausesimerkkeinä ovat Mustarinda ry:n ja Oranssi ry:n tilat ja toiminta.
Yliopistovertailut kvantifioituna hallinnan välineenä on Mikko Poutasen, Henri Koskisen, Hanna Ylöstalon ja Taru Lepistön puheenvuoro, joka tarkastelee yliopistovertailuja eli rankingeja ja sitä, miten ne näkyvät suomalaisissa tiedejulkaisuissa. Puheenvuoro luo katseen yliopistovertailuihin kohdistuvaan kritiikkiin ja näyttää, miten vertailut ilmenevät suomenkielisessä tutkimuskirjallisuudessa.
Suomessa lokakuussa vieraillutta filosofia Emanuele Cocciaa haastatteli Tiede & edistys -lehdelle Jaakko Karhunen. Coccia on tuotannossaan ja suomennetussa Kasvien elämä -teoksessaan pyrkinyt luomaan uudenlaista ajattelua, joka ottaa lähtökohdakseen ihmisen sijaan yhteisen maailmamme muut eläjät. Haastattelussaan Coccia avaa työn alla olevaa uutta teostaan, joka esittää uuden tulkinnan ekologiatieteen ja ekologisen ajattelun historiasta.
Kirja-arvioissa Päiviö Maurice Omwami esittelee Achille Mbemben Mustan järjen kritiikki -teoksen, joka on viime vuosikymmenen poliittisen filosofian merkittävimpiä monografioita. Teoksen keskeinen tavoite on osoittaa, kuinka moderni eurooppalainen maailmankuva sekä kapitalistinen järjestelmä ovat rakentuneet rodun ja eritoten Mustan käsitteiden varaan. Eeva Jokisen kirjoitus Paul B. Preciadon suomennetusta Testonisti-klassikosta esittelee sukupuolta ja seksuaalisuutta jälkiteollisessa yhteiskunnassa tutkivan teoksen argumentin, mutta avaa myös teoksen taustoja ja antaa lukijalle avaimet sen ajankohtaisen merkityksen löytämiseen.
Numerossa on myös Timo Kaitaron loistelias tutkielma aiheesta, jota harvoin on pohdittu: Kaitaro käy läpi André Bretonin Nadja-teosta kuvittavien valokuvien funktioita sekä niiden suhdetta teoksen tekstiin ja sen kuvaamiin tapahtumiin. Teoksen kuvat eivät vain kuvita tekstiä, vaan kyse on surrealistisille julkaisuille tyypillisestä komplementaarisesta suhteesta tekstin ja kuvan välillä.
Numeron taiteilijana on säveltäjä ja äänitaiteilija Tytti Arola. Lehdessä luonnoksin ja kuvin esiteltävä Hybridi-niminen teos tarkastelee soittamisen kehollisuutta.
