Tiede & edistykssen Kumouksellinen feminismi -teemanumero luotaa feministisen ajattelun mahdollisuuksia
Tiede & edistyksen Kumouksellinen feminismi -teemanumerossa (1/2023) etsitään näkökulmia muutosvoimaiseen feminismiin. Teemanumeron lähtökohtana on yhtäältä tarve terävöittää feministisiksi identifioituvia nykykeskusteluja ja toisaalta havainto siitä, että feministisillä keskusteluilla ja käytännöillä on annettavaa esimerkiksi talouden, ympäristökriisien ja työvoiman uudelleenajatteluun. Numero on nyt luettavissa maksutta lehden verkkosivuilla tiedejaedistys.journal.fi. Teemanumeron julkaisutilaisuus järjestetään tänään perjantaina 10.3. klo 18–20 Helsingissä Lymy-tilassa (Pengerkatu 6, 00530 Helsinki).
Pääkirjoituksessaan teemanumeron päätoimittajat Minna Seikkula ja Olivia Maury suuntaavat huomion kumoukselliseen feministiseen ajatteluun, joka artikuloi kamppailuja koloniaalia, patriarkaalista ja pääoman valtaa vastaan 2020-luvulla. Seikkula ja Maury argumentoivat, että muutosvoimaisen ja kollektiiviseen voimaan perustuvan feminismin ehto on samanmielisten toimijoiden taikapiirin ulkopuolelle astuminen, ja jaetun toiminnan kautta syntyvä subjekti.
Emma Lamberg, Heini Kinnunen ja Hanna Ylöstalo käsittelevät tutkimusartikkelissaan feministiseksi taloustoimijuudeksi nimeämiään käytäntöjä. Analysoimalla sitä, miten feministiset toimijat osallistuvat taloutta koskevan tiedon tuottamiseen, talouspolitiikkaan ja talouskeskusteluun, kirjoittajat esittävät, että feministisiä tavoitteita pyritään edistämään pukemalla niitä vallitsevien talousjärkeilyjen kielelle samalla kuitenkin ajaen talouden paradigman muutosta. Kirjoittajat luonnehtivat tätä pragmaattiseksi kumouksellisuudeksi, jossa käytännönläheisyys ja kumouksellisuus eivät ole vastakkaisia toiminnan tapoja, vaan pragmaattisuus näyttäytyy yhtenä reittinä kumouksellisuuteen.
Otso Harjun tutkimusartikkeli käsittelee autoetnografian roolia vähemmistötutkimuksen, ja erityisesti transtutkimuksen, metodologiana. Harju analysoi haavoittuvuutta ja vähemmistötutkimukselle tyypillistä autoetnografista tutkimus- ja kirjoitustyyliä tukevia episteemisiä ja eettisiä taustaoletuksia. Harjun mukaan tutkimuksen tekeminen oman itsen kautta voidaan nähdä mielekkäänä käytäntönä erityisesti tilanteissa, joissa akateeminen ja yhteiskunnallinen ilmapiiri tulkitaan liberaalin demokraattiseksi – mikä ei kuitenkaan vastaa todellisuutta monissa tutkimuksen teon konteksteissa. Harju eritteleekin tilanteita, joissa autoetnografia näyttäytyy toimivana lähestymistapana sekä tilanteita, joissa tutkijan taktinen vetäytyminen tekstistään näyttää mielekkäämmältä.
Numeron taiteilija on sekä liikkuvan kuvan, tekstin, installaatioiden ja performanssien parissa työskentelevä Shubhangi Singh. Hänen Bringing a Poem to a Gunfight -kuvasarjansa perustuu samannimiseen videoteokseen, teos käsittelee ruumiillisuuden, kontrollin ja turvallisuuden teemoja.
Dialogin muotoon kirjoitetussa puheenvuorossa Minna Kaartinen, Michaela Casková, Tiina Arjukka Hirvonen, Sallamari Rantala ja Sanna Ritvanen pohtivat uusintavan työn ja teorian luomisen käytäntöjen suhdetta Mustarinda -kollektiivissa omakohtaisten kokemustensa kautta. Nostamalla esiin kokemuksia Mustarindaan kohdistuvasta tutkimuksesta kirjottajat avaavat myös tutkimuksen kohteena olemisen politiikkaa.
Katariina Yli-Malmin puheenvuoro käsittelee työstäkieltäytymisen feminististä potentiaalia ja kapitalismissa esiintyvää keinotekoista erottelua yhtäältä palkkatyöhön ja toisaalta toimiin, jotka kapitalismi luokittelee työn ulkopuoliseksi epätyöksi. Yli-Malmi kirjoittaa työstäkieltäytymisestä tietynlaisena vallankumouksellisena nautinnon asentona, joka haastaa kapitalismin keho-, tuottavuus- ja työnormeja.
Salla Aldrin Salskovin puheenvuoro tarkastelee (akateemisen) feministisen ajattelun konventioita. Aldrin Salskov kehottaa kyseenalaistamaan totunnaisia ajattelutapoja ja episteemisiä tendenssejä feminismin kentällä. Puheenvuoro käsittelee sitä, mitä moralisointia, binarismeja ja essentialisointia karttava subjektikäsitys edellyttää feministiseltä ajattelulta.
Esittelyitä ja erittelyitä osiossa Iivu Hallikas, Lise Niska ja Mili Tölkkö esittelevät Radikaalia hoivaa -kollektiivin toiminnan lähtökohtia, toimintaan sisältyvää analyysiä kapitalismista ja hoivan tarpeista sekä toiminnan muotoja. Joonas Pulkkinen tekee katsauksen hoivan teemoihin nykytaiteessa avaten muun muassa näkökulmia hoivaan kuratoriaalisissa käytännöissä ja suhteessa kuraattorin toimijuuteen.
