Kirjoituskutsu: Kuinka tutkia nykyistä äärioikeistoa? Populismia, illiberalismia, fasismia vai jotain muuta?

Tässä erikoisnumerossa kysymme, kuinka äärioikeiston nousua viimeisten vuosikymmenten aikana voidaan ymmärtää ja analysoida kriittisesti? Erikoisnumeron lähtökohtana on tarkastella ja vertailla erilaisia teoreettisia, käsitteellisiä ja empiirisiä lähestymistapoja nykyisen äärioikeiston tutkimukseen.

Äärioikeiston nousua, poliittisen kentän polarisaatiota sekä näiden tuottamia haasteita liberaalidemokraattisten yhteiskuntien keskeisille instituutioille ja ideaaleille on tarkasteltu monista erilaisista teoriaperinteistä ja tutkimuksellisista lähtökohdista käsin. Politiikan tutkimuksen ja poliittisen teorian piirissä nykyistä äärioikeistoa on analysoitu muun muassa populismitutkimuksen (Mudde 2007; 2019; Mos & Piovezan 2024; Stefes & Gabehart 2025), ääriliiketutkimuksen (Zajak & Meuth 2025), uusliberalismin (Slobodian 2025; Brown 2019) liberalismivastaisuuden ja illiberalismin (Holmes 1993; Bar-On 2013; Laruelle 2022; 2024) sekä eurooppalaisen fasismin ja totalitarismin historiallisten perinteiden (Finchelstein 2017; 2024; Bosworth 2009; Forti 2024; Marcon 2025) näkökulmista sekä näiden erilaisten yhdistelmien kautta (Ahmed & Pisoiu 2021; Dowling 2023; Hagemeister 2022).

Tämän erikoisnumeron tavoitteena on vertailla ja analysoida näitä sekä muita mahdollisia teoriaperinteitä ja lähestymistapoja nykyisen äärioikeiston tutkimiseen. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat mm.: Miksi ja millä ehdoilla äärioikeistolaista politiikkaa tarkastellaan populismin, illiberalismin tai fasismin kaltaisten käsitteiden ja teoriaperinteiden kautta? Mitä nämä käsitteet kykenevät paljastamaan nykyisen äärioikeiston noususta sekä toiminnasta, ja millaisia sokeita pisteitä niihin liittyy? Lisäksi erikoisnumero pohtii, millä tavoin populismi, illiberalismi ja fasismi eroavat toisistaan sekä missä määrin niiden välillä voidaan tunnistaa teoreettisia ja käytännöllisiä jatkumoita.

Erikoisnumero kutsuu käsikirjoituksia, jotka tarkastelevat kriittisesti nykyistä äärioikeistolaista politiikkaa sekä eri teoriaperinteiden välisiä monimutkaisia ja moniulotteisia suhteita niin teoreettisista kuin empiirisistäkin näkökulmista. Numeron tavoitteena on edistää käsitteellistä selkeyttä ja empiiristä ymmärrystä populismin, illiberalismin ja fasismin välisistä suhteista, niiden suhteista nykyäärioikeistoon sekä syventää näitä ilmiöitä koskevaa vertailevaa tutkimusta ja analyysia niiden poliittisista ja yhteiskunnallisista merkityksistä. Mahdollisia tulokulmia teemaan ovat mm.:

• Teoreettiset vertailut: käsitteelliset ja ideologiset erot ja yhtymäkohdat populististen, illiberaalien, fasististen ja muiden äärioikeistoon liitettyjen poliittisten ideologioiden (kuten konservatismin) välillä, mukaan lukien äärioikeiston kritiikin alaisena olevat poliittiset ideologiat ja muodot (kuten liberalismi)
• Diskurssianalyysi: poliittisen diskurssin, narratiivien ja sanastojen vertailevat analyysit
• Empiiriset analyysit ja tapaustutkimukset: institutionaalisten rakenteiden, organisatoristen muotojen ja poliittisten käytäntöjen vertaileva tarkastelu
• Ulossulkemisen logiikat: Miten esimerkiksi populistiset ja fasistiset liikkeet määrittävät ja kuvittelevat poliittisen yhteisön rajat, ja millä tavoin nämä rajaukset kohdistuvat erilaisiin vähemmistöihin, kuten pakolaisiin, etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin?
• Muistipolitiikka ja historian käyttö: kuinka erilaiset poliittiset liikkeet hyödyntävät historiallisia kertomuksia vallan oikeuttamiseksi ja kuinka kysymys muistipolitiikasta näyttäytyy eri tavoin esimerkiksi populismin tai fasismin näkökulmista?
• Metodologiset kysymykset: kuinka ja millä kriteereillä esimerkiksi äärioikeistolaiset ja populistiset puolueet tai liikkeet voidaan erottaa toisistaan, vai ovatko nämä ylipäätään rinnastettavissa?
• Vaikutukset liberaaliin demokratiaan: kuinka erilaiset liberaalia politiikkaa ja instituutiota haastavat liikkeet vaikuttavat nyky-yhteiskunnissa ja kuinka tätä voidaan hahmottaa erilaisten metodologisten lähestymistapojen kautta?

Erikoisnumeroon voi tarjota tutkimusartikkeleiden lisäksi myös puheenvuoroja sekä kirja-arvioita näihin teemoihin liittyvistä ajankohtaisista teoksista.

Vertaisarviointiin lähetettävien artikkelien abstraktien (enintään 300 sanaa) jättöaika päättyy 22.03.2026. Abstraktien perusteella toimituskunta valitsee teemaan sopivat ehdotukset. Valinnoista ilmoitetaan viimeistään 31.3.2026. Valmiiden artikkelikäsikirjoitusten määräaika on kesäkuun alussa 2026 ja tarkempi päivämäärä ilmoitetaan valituille kirjoittajille. Erikoisnumero julkaistaan Tiede & edistys -lehdessä vuoden 2026 joulukuussa. Numeron päätoimittajat ovat Mattias Lehtinen ja Ville Suuronen.

Lähetä artikkeliabstraktisi, puheenvuoro- tai kirja-arvioehdotuksesi teemanumeron toimittajille, joilta voi myös saada lisätietoja numerosta:

Mattias Lehtinen mattias.lehtinen@tuni.fi

Ville Suuronen ville.suuronen@utu.fi

Tutustu myös lehteen ja kirjoittajien ohjeisiin täällä: https://tiedejaedistys.journal.fi/about/submissions

 

Kirjallisuus

Ahmed, R., and D. Pisoiu. “Uniting the Far Right: How the Far-Right Extremist, New Right, and Populist Frames Overlap on Twitter – A German Case Study.” European Societies 23, no. 2 (2021).

Bar-On, Tamir. Rethinking the French New Right: Alternatives to Modernity. New York: Routledge, 2013

Bosworth, R. J. B., ed. The Oxford Handbook of Fascism. Oxford: Oxford University Press, 2009.

Brown, Wendy. In the Ruins of Neoliberalism: The Rise of Antidemocratic Politics in the West. New York: Columbia University Press, 2019.

Dowling, Melissa-Ellen. “Far-Right Populism in Alt-Tech: A Challenge for Democracy?” New Media & Society 27, no. 4 (2025).

Finchelstein, Federico. From Fascism to Populism in History. Oakland: University of California Press, 2017.

Finchelstein, Federico. The Wannabe Fascists: A Guide to Understanding the Greatest Threat to Democracy. Oakland: University of California Press, 2024.

Forti, Simona. Totalitarianism: A Borderline Idea in Political Philosophy. Stanford, CA: Stanford University Press, 2024.

Hagemeister, Felix. “Populism and Propagation of Far-Right Extremism.” European Journal of Political Economy 72 (2022).

Holmes, Stephen. The Anatomy of Antiliberalism. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1993.

Laruelle, Marlene. “Illiberalism: A Conceptual Introduction.” East European Politics 38, no. 2 (2022): 303–27.

Laruelle, Marlene, ed. The Oxford Handbook of Illiberalism. Oxford: Oxford University Press, 2024.

Marcon, Federico. Fascism: The History of a Word. Chicago: University of Chicago Press, 2025.

Mos, Martijn, and Isadora Macedo Piovezan. “Leadership in International Populism: How Viktor Orbán’s Hungary Shows the Way.” New Perspectives 32, no. 4 (2024): 329–346.

Mudde, Cas. Populist Radical Right Parties in Europe. Cambridge: Cambridge University Press, 2007.

Mudde, Cas. The Far Right Today. Cambridge: Polity Press, 2019.

Slobodian, Quinn. Hayek’s Bastards: Race, Gold, IQ, and the Capitalism of the Far Right. New York: Zone Books, 2025.

Stefes, C. H., and K. M. Gabehart. “The Populist Roadblock: The Alternative for Germany (AfD), Climate Denial, and Electric Vehicle Adoption in Germany.” Energy Research & Social Science 129 (November 2025): 104401.

Zajak, Sabrina, Anna-Maria Meuth, and Fabio Best. “The Dynamics of (De-)Normalization of the Far Right: Perceptions in the German Population.” International Journal of Politics, Culture, and Society 2025.