Yhteiskuntateorian tehtävä – Emansipaatiot ja kuvittelun lupaus

Abstract

Kysymys yhteiskuntateorian roolista, olemuksesta, nykytilasta ja tulevaisuudesta on herättänyt keskustelua Tiede & edistys -lehdessä. Lähden tässä omassa puheenvuorossani liikkeelle siitä havainnosta, että keskustelua vaivaava ja liikuttava tekijä vaikuttaa olevan kysymys yhteiskuntateorian ja yhteiskunnallisen todellisuuden välisestä suhteesta: miten yhteiskunnallisen todellisuuden moninaisuus on läsnä yhteiskuntateoriassa ja kuinka lähelle nykyhetkeä ja elämismaailmoja teoria on ajallisesti ja paikallisesti tuotava? Toinen puheenvuoroni lähtökohta on se, että yhteiskunnallinen teoretisointi on usein ollut osallisena erilaisten ongelmallisten, rajoittavien tai jopa imperialististen näkökulmien yleistämisessä ja vakiinnuttamisessa. Tieteen nimissä on esimerkiksi konstruoitu essentialisoivia teorioita ei-länsimaisista yhteiskunnista primitiivisinä ja historiattomina (ks. esim. Mudimbe 2022), ja länsimaisen elämänmuodon on annettu toimia sekä teoreettisen yleistämisen että historiallisen ”kehityksen” mittatikkuna.