Kirjoituskutsu: 1800-luvun ranskalaisen spiritualismin teemanumero
Tiede & edistys kutsuu käsikirjoituksia 1800-luvun ranskalaista spiritualismia käsittelevään teemanumeroon (4/2026). Ranskalainen spiritualismi on saanut nimensä ranskan monimerkityksisestä henkeä, mieltä tai tajuntaa tarkoittavasta sanasta esprit. Ranskalainen spiritualismi ei ollut järjestäytynyt koulukunta, mutta nimitys viittaa vallankumouksen, valistuksen, ja restauraation jälkeisessä Ranskassa kehkeytyneeseen jatkumoon 1800-luvun ajattelijoita, joita yhdistää ajatus hengen tai tajunnan omalakisuudesta suhteessa aineeseen sekä sen ensisijaisuudesta metafysiikan kohteena. Spiritualisteille metafysiikan kohde on ihmistajunta ja sen menetelmä introspektio.
Suuntauksen katsotaan alkavan Maine de Biranista (1766–1824) ja huipentuvan Henri Bergsoniin (1859–1941). Näiden kahden filosofin välillä keskeisimpinä spiritualisteina pidetään Victor Cousinia (1792–1867) ja Félix Ravaissonia (1813–1900). Eklektismillään Cousin yritti löytää psykologiseen introspektion metodiin perustuvan keskitien saksalaisen idealismin ja brittiläisen empirismin välillä. Ravaissonin edustaman spiritualistisen positivismin erityispiirteenä katsotaan taas olevan filosofian vahva kytkeytyminen uusiin tieteen tuloksiin sekä elämälle annettu keskeinen rooli. Spiritualistinen positivismi kritisoi elämän mekanistista redusoimista sekä todellisuuden jatkuvuuden rikkovaa sielun ja materian erottelua. Muiksi merkittäviksi 1800-luvun spiritualisteiksi on laskettu esimerkiksi Paul Janet (1823–1899), Étienne Vacherot (1809–1897), Emile Boutroux (1845–1921) ja Jules Lachelier (1832–1918). Suuntauksen vaikutus näkyy 1900-luvulla esimerkiksi Paul Ricœurin, Jean Wahlin, Maurice Merleau-Pontyn, Edith Steinin ja Gilles Deleuzen ajattelussa.
Tämänhetkisestä näkökulmasta katsottuna 1800-luvun filosofia näyttäytyy vahvasti saksalaisena huomion kinnittyessä usein saksalaisiin idealisteihin, uuskantilaisiin ja saksalaiseen elämänfilosofiaan (Lebensphilosophie). Sitä vastoin ranskalaisen 1800-luvun filosofian merkittävimmät suuntaukset ovat jääneet saksalaisten varjoon. Kansainvälisissä filosofian keskusteluissa on kuitenkin viime vuosina noussut uusi kiinnostus 1800-luvun ranskalaista filosofiaa ja spiritualismia kohtaan. Siihen on osaltaan myötävaikuttanut viime aikoina uudelleen herännyt kiinnostus Henri Bergsonin filosofiaan. Nykypäivänä ranskalaisen spiritualismin ajattelijoiden, esimerkiksi juuri Bergsonin ajatuksia on hyödynnetty tekoälyä koskevassa tieteellisessä keskustelussa (ks. Wendt 2024, Ezzat 2025).
Tiede & edistyksen teemanumeron (4/2026) tarkoituksena on valottaa ranskalaisen spiritualismin perintöä ja filosofista antia tämänhetkiselle filosofiselle ja tieteelliselle keskustelulle. Teemanumeroon voit tarjota niin tutkimusartikkeleita kuin myös puheenvuoroja sekä kirja-arvioita teemaan liittyvistä teoksista. Käsikirjoitukset voivat käsitellä esimerkiksi yksittäisen filosofin ajattelua, yksittäistä käsitettä ranskalaisessa spiritualismissa tai tradition vaikutusta 1900-luvun ranskalaisen teoriaperinteen ajattelijalla.
Vertaisarviointiin lähetettävien artikkelien abstraktien (enintään 300 sanaa) jättöaika päättyy 31.05.2026. Abstraktien perusteella toimituskunta valitsee teemaan sopivat ehdotukset. Valinnoista ilmoitetaan viimeistään 05.06.2026. Valmiiden artikkelikäsikirjoitusten määräaika on 18.9.2026. Teemanumero julkaistaan Tiede & edistys -lehdessä vuoden 2027 helmikuussa. Numeron päätoimittaja on Katariina Lipsanen.
Lähetä artikkeliabstraktisi, puheenvuoro- tai kirja-arvioehdotuksesi teemanumeron toimittajalle, jolta saat tarvittaessa myös lisätietoja: Katariina Lipsanen kamaanli@jyu.fi
Tutustu lehteen ja kirjoittajien ohjeisiin täällä: https://tiedejaedistys.journal.fi/about/submissions
Kirjallisuus
Aloisi, Alessandra & Antoine-Mahut, Delphine (2024) "Introduction: Maine de Biran and the Afterlives of Biranism". Perspectives on Science 32:1, 1–14. https://doi.org/10.1162/posc_e_00595
Clauzade, Laurent (2020) "Auguste Comte and Spiritualism". British Journal for the History of Philosophy 28:5, 944–965. https://doi.org/10.1080/09608788.2020.1805721
Ezzat, Kholoud (2025) "The Potentials and Challenges of Using Artificial Intelligence in Literary Creation: A Study of the Aesthetics of Dramatic Structure and Content in Permeation, an AI Generated Drama". Journal of the Faculty of Arts 85:11, 1–30. https://doi.org/10.21608/jarts.2025.394353.1480
Hotanen, Juho (2021) "Bergsonin paluu". Tiede & edistys 46:3, 127–132. https://doi.org/10.51809/te.112631
Janicaud, Dominique (1997) Ravaisson et la métaphysique: Une généalogie du spiritualisme français. 2. éd. Vrin, Paris.
Lindén, Jan-Ivar (2004) "Fin, finitude et désir infini. Quelques remarques sur l'aristotélisme de Ravaisson". Teoksessa Denis Thouard (toim.) Aristote au XIXe siècle. Presses universitaires du Septentrion, Villeneuve d'Ascq, 171–190.
Myllymaa, Lauri (2021) "Two Sources of Knowledge: Origin and Generation of Knowledge in Maine de Biran and Henri Bergson". Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8952-1
Ravaisson, Félix (2020) Félix Ravaisson: Selected Essays. Toim. Mark Sinclair. Bloomsbury Academic, London. https://doi.org/10.5040/9781474298964
Sinclair, Mark & Antoine-Mahut, Delphine (2020) "Introduction to French Spiritualism in the Nineteenth Century". British Journal for the History of Philosophy 28:5, 857–865. https://doi.org/10.1080/09608788.2020.1802223
Wendt, Alexander Nicolai (2024) "Teleogenesis. A Bergsonian View on Problem-Finding in Human and Artificial Intelligence". Thaumàzein: Rivista di Filosofia 12:1, 134–158. https://doi.org/10.13136/thau.v12i1.283
